Lounais-Häme Tammela

Pakopeli kouluttaa työturvallisuutta hauskasti – Kontti on parkkeerattu täksi viikoksi Tammelaan

Elenian pakopelissä verkkotyöntekijät ja opiskelijat omaksuvat työturvallisuutta viihdyttävällä tavalla.
Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Sähköverkkoyhtiö Elenian pakohuone ei häikäise ulkonäöllään, mutta se ei ole tarkoituskaan.

Sinisessä kontissa koulutetaan viihdepuolelta tutun pakohuonepelin avulla sähköverkon rakentamisen ammattilaisia työturvallisuuteen.

Kontti on pysäköity täksi viikoksi Tammelaan Kohon entisen mailatehtaan pihalle. Pakohuoneessa käy sähköverkkoyhtiön yhteistyökumppaneita ja Forssan ammatti-instituutin sähkö- ja automaatioalan opiskelijoita.

Kontista ulos tuleva poikaryhmä kuvailee pakohuonetta kivaksi mysteeriksi, jossa oli ratkottavana aikamoisia pulmia. Käytettävissä oleva 45 minuutin aika ylittyi parilla sekunnilla.

– Sähkökaapin kanssa meni vähän liikaa aikaa, Juha Aaltonen, 18, spekuloi.

Projektipäällikkö Mikko Kapanen on vain tyytyväinen, jos pakohuone synnyttää jälkipelejä.

– 45 minuutin koulutuksesta ei yleensä hirveästi tuppaa syntymään keskustelua jälkeenpäin.

Kapanen uskoo pelillistetyn koulutuksen olevan monelle luennolla istumista mieluisampi vaihtoehto.

– Kontissa pääsee itse pohtimaan ja testaamaan työturvallisuuteen liittyviä asioita, joiden pitäisi olla verkkorakentamisen ammattilaisilla tiedossa. Opiskelijat saattavat oppia uuttakin.

Elämyksellisellä oppimiskokemuksella halutaan vaikuttaa turvallisuusasenteisiin, vähentää tapaturmia ja parantaa työturvallisuutta.

– Tavoitteena on nolla tapaturmaa vuodessa.

Pakopeli on rakennettu vanhojen ilmajohtoverkkojen maakaapelointiin liittyvän teeman ympärille.

Kontista ulos päästäkseen ryhmän on esimerkiksi tehtävä riskien arviointia ja ratkaistava suojavälineiden käyttöön liittyviä ongelmatilanteita.

Kesäharjoittelija Ilona Mattila antaa pelin aikana radiopuhelimen välityksellä vihjeitä, jos ryhmä jumittuu johonkin tehtävään.

– Vihjeitä annetaan aika herkällä kädellä, sillä pelissä halutaan päästä mahdollisimman pitkälle. Idea kuitenkin on, etteivät kaikki pääse läpi, Kapanen selvittää.

Ympäri Suomea kiertäneessä pakopelissä on käynyt noin sata ryhmää, joista puolet on selvittänyt tiensä ulos tavoiteajassa. Nopein aika on Karstulassa pelattu reilu puoli tuntia.

Pelin jälkeen käytävä palautekeskustelu kuuluu tärkeänä osana peliin.

– Saamme asiat keskusteltua, jos jokin jää ihmetyttämään.

Elenian pakohuoneeseen on saatu malli VR Trackilta, jossa työntekijöitä koulutetaan vastaavanlaisella idealla.

– Elenian verkkoalue ulottuu Hailuodosta Karkkilaan. Kontti pääsee riittävän lähelle ammattilaisia, joiden on vaikea irrottautua muualle koulutukseen, Kapanen kehaisee. FL

Pakopelit kehittävät yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja

Pakopelien juuret ulottuvat 1980-luvulle. Videopeleissä pelaajat etsivät vihjeitä päästäkseen ulos lukitusta huoneesta.

Tosielämän pakopeli on fyysinen seikkailupeli, jossa huoneeseen suljettujen ihmisten pitää päättelykyvyn ja yhteistyön avulla päästä ulos mahdollisimman nopeasti.

Suositeltava ryhmän koko on yleensä 2–6 henkilöä, ja aikaa tehtävien suorittamiseen on usein maksimissaan 60 minuuttia.

Pakohuonepelin kehittäjänä pidetään Takao Katoa, joka suunnitteli ensimmäisen pakohuoneen vuonna 2007. Japanista konsepti levisi muualle Aasiaan, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Euroopan ensimmäinen pakohuone perustettiin Unkariin vuonna 2011.

Pakohuoneita on tällä hetkellä ainakin

105 maassa.

Suomen ensimmäinen pakohuone avattiin vuonna 2014 Helsinkiin. Nyt Suomessa on kymmeniä pakohuoneita ja tuhansia pelejä, myös muun muassa ulkopakopelejä, pakoautoja ja siirrettäviä pakohuoneita.

Uusimmat