Lounais-Häme

Palataan vielä juhlalehteen: Forssan seutu etsii eväitä kasvuun

Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola sai ääniä seitsemänneksi eniten.

Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) tutkii hieman epäuskoisena väestötilastoja, joiden mukaan Forssan seudulla asui Suomen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1917 hieman yli 27 000 henkilöä. Tuoreiden väestötilastojen mukaan väestömäärä on nyt vain 6 300 henkilöä suurempi.

100 vuodessa Suomen väkiluku on kasvanut lähes 65 prosentilla 3,3 miljoonasta yli 5,5 miljoonaan. Mikäli väestökehitys Forssan seudulla olisi 100 vuoden ajan seurannut maan keskimääräistä kehitystä, pitäisi seutukunnalla asua yli 10 500 ihmistä enemmän kuin tällä hetkellä.

Mikäli mukaan lasketaan Lounais-Hämeeseen kuuluvat Somero ja Urjala, pitäisi Lounais-Hämeessä asua reippaasti yli 32 000 asukasta nykyistä enemmän. Vuonna 1917 Lounais-Hämeessä asui lähes 48 400 henkilö, kun väkimäärä on nyt yli tuhat asukasta pienempi. Väki on vähentynyt erityisesti maatalousvaltaisessa Urjalassa.

 

Vuonna 1917 koko Suomi ja myös Forssan seutu eli vahvasti maataloudesta monen muun seutukunnan tavoin. Forssassa, joka oli tuolloin osa Tammelaa, työskenteli Forssa-Yhtiön puuvillatehtaassa runsaasti väkeä ja puuvillatehdas oli valtakunnallisestikin merkittävä.

Forssan seudun väestökehitykseen ei jäänyt pysyvää jälkeä toisen maailman sodan jälkeen toteutetusta siirtokarjalaisten asuttamisesta tai rakennusosateollisuuden voimakkaasta kasvusta 1960-luvulta aina 1980-luvulle. Forssan seudulta näytetään muuttaneen runsaasti maan kasvukeskuksiin niin töiden kuin opiskelujen perään.

 

Suomi oli itsenäistyessään irti Venäjästä, agraarinen, köyhä maa. Lepola sanoo yksilön aseman olleen aivan toinen kuin nykyajan hyvinvointivaltiossa. Turvaverkkoja ei ollut ja toimeentulo oli kovan työn takana.

-Harmillista, että emme ole seutukuntana pysyneet mukana kasvussa. Onneksi nykyisiä päättäjiä ei voi koko ajanjaksosta syyttää, koska väestönkehitys on sadan vuoden ajalta ollut tällainen. Keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin ei selvästikään ole mikään uusi asia, vaan pitkän ajanjakson tulos, Lepola sanoo.

Lepolan mukaan seutukunta ei voi heittää kirvestä kaivoon, vaan nykyteknologia voi esimerkiksi etätyön muodossa kääntää kehityksen kelkan suunnan.

-Forssan seutu tarjoaa vaihtoehdon puhtaaseen luontoon, puistomaiseen asumiseen ja turvalliseen elinpiiriin. Nämä ovat asioita, joiden uskon olevan isoja arvoja ihmisten asuinpaikan valinnassa tulevaisuudessa. Lisäksi täällä asunnot ovat edullisia ja palvelut ovat lähellä ja vaivattomasti saatavilla, Lepola sanoo.

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntien välinen kilpailu elintilasta ja tulevaisuudesta vain kiristyy. Lepola pitää jopa hyvänä, että valtio ottaa vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja kustannuksista jatkossa, minkä jälkeen kunnat voivat keskittyä koulutuksen, muiden lakisääteisten palveluiden, infrapalveluiden ja elinvoiman kehittämiseen.

Hän arvioi, että kunnissa kyetään jatkossa suuntaamaan omaa toimintaa aivan erilaisella teholla ja suunnitelmallisuudella, kun kuluiltaan hyvin ennalta-arvaamaton sote-sektori jää päätösvallasta ja vastuusta pois.

Lepolan mielestä on parempi, että sote-palvelut ovat maakunnan leveämpien hartioiden kannettavana kuin yksittäisten pienten kuntien, joiden kuntatalouteen jo yhden vaikeasti sairaan potilaan hoitokustannuksista voi tulla suuri lovi.

Tällä hän ei tarkoita vain meidän omaa seutuamme, vaan koko valtakunnan tilannetta.

-Kuntien ja kuntayhtymien toki toivoisi jatkossakin saavan toimia palvelujen tuottajina ja lähipalveluiden turvaajina seuduilla, vaikka rahoitus- ja päätäntävalta olisi laajemmassa kokonaisuudessa. Asioissa on aina useampia puolia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Lepolan mukaan sote-uudistus on kaikkien kannalta ollut hyvin repivää.

-Työntekijät ja palvelujen käyttäjät ovat kovilla tässä epätietoisuudessa. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikista ihmisistä pidetään huolta parhaalla mahdollisella osaamisella ja tuella. Yhteiskunta on sadan vuoden aikana mennyt kovaksi. Ihmisten pitäisi saada heti kokea pehmeitä arvoja, inhimillisyyttä ja turvallisuutta, kun mitä tahansa uudistuksia viedään eteenpäin.

-Uusien innovatiivisten yrittäjien asettuminen kuntaan ja jo olemassa olevien yrittäjien tukena oleminen ovat kunnan elinvoimalle tärkeitä asioita. Tarvitaan yrityksiä, jotka tuottavat tavaroita, työtä ja palveluksia myös seutukunnan ulkopuolelle, Lepola sanoo.

 

Forssan ongelmana on ollut viime vuosina verotulojen kasvun heikkous. Työpaikkojen määrä on saatava kasvu-uralle.

-Verkostoituminen on kaupungille ainoa käyntikortti, jonka varaan voidaan kehittää. Täytyy osata luottaa siihen, että oikeat ja osaavat ihmiset löytävät toisensa. Ei paljon auta, jos päättäjät puhuvat keskenään ja luovat strategioita. Strategian pitää olla lupaus, jonka pohjalta kunta lähtee toimiin, Lepola sanoo.

Väestökehityksessä Forssalle on muodostunut ongelmaksi myös kuolleisuuden korkea määrä suhteutettuna syntyviin. Forssassa syntyy vuositasolla nykyisin 140–160 vauvaa, kun vuodessa kuolee noin 350–400 forssalaista. Vaikka muuttoliike on Forssan osalta positiivinen, ei se kuolleisuus huomioiden kykene nostamaan Forssan väkimäärää kasvu-uralle.

Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuva väestöennuste lupailee, että väestömäärä pysyy seutukunnalla suurin piirtein nykyisellä tasolla. Lepolan mukaan ennuste on paljon lupaava, koska vuoden 2040 tienoilla toisen maailman sodan jälkeiset suuret ikäluokat alkavat harveta. FL

 

Asiasanat

Uusimmat