Lounais-Häme

Panttijärjestelmää yritetään laajentaa pulloista kertakäyttöastioihin

Suomen panttijärjestelmää yritetään laajentaa pulloista kertakäyttöastioihin. Samoihin automaatteihin täysin erilaiset tuotteet eivät kuitenkaan sovi.

Maailman tehokkaimmaksi pullojen palautusjärjestelmäksi ylistettyä Palpan panttijärjestelmää yritetään laajentaa koskemaan kokonaan uusia tuotteita.

Kehitystyö on vasta alussa, mutta jo nyt Suomeen ollaan suunnittelemassa uutta astiamallistoa, joka yhtenäistäisi take away-mukit ja ruoka-astiat. Ensimmäisistä kokeiluista on saatu pelkästään myönteistä palautetta, sillä moni suomalainen on kyllästynyt kertakäyttökulttuuriin ja haluaa irrottautua siitä.

Suomen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan, Loopin, perustanut Johanna Kohvakka uskoo, että panttijärjestelmän laajentaminen on mahdollista. Tärkeintä olisi saada vähennettyä jätteen määrää ja pienennettyä suomalaisten hiilijalanjälkeä.

– Olemme kokeilleet ideaa esimerkiksi kahvilan ja kukkakaupan kanssa ja saaneet hyvää palautetta niin yrittäjiltä kuin asiakkailta. Nyt on tarkoitus saada mukaan lisää yrityksiä, Kohvakka sanoo.

Pantix – panttikokeilu on käytännössä yhden naisen sota kertakäyttökulttuuria ja jätettä vastaan. Hankkeessa on mukana myös Turun AMK:n materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtinen, jonka kanssa Kohvakka kirjoitti juuri kirjan “Hyvä, paha muovi”.

Tulevaisuuden panttijärjestelmä tulee tuskin olemaan yhtä tehokas ja toimiva kuin pullonpalautusjärjestelmä. Kokeilussa pureudutaan ennen kaikkea take away-kulttuuriin, joka on yleistynyt nopeasti kaikkialla maailmassa. Trendi näkyy luontoon heitetyistä astioista.

– Suomi on tietääkseni ainoa maa, jossa yritetään laajentaa panttijärjestelmää astioihin. Täällä on huomattu, että pienikin rahasumma on tehokas houkutin, Kohvakka huomauttaa.

Kohvakka tietää, että panttijärjestelmän on oltava helppo ja toimiva. Pantix – panttijärjestelmässä mukana olevaan kahvilaan vietiin mukeja, johon sai kahvin maksamalla viiden euron pantin. Pantin sai takaisin, kun mukin palautti.

Harva tarttuu kertakäyttömukiin silloin, kun vieressä on tarjolla pantillinen muki.

– Pantti jouduttiin painamaan mukiin, sillä tarrat tahtoivat irrota pestessä. Teimme kuitenkin sen virheen, että mukista tuli liian hauskan näköinen ja ne loppuivat kesken. Uusien mukien hintaa nostettiin kymmeneen euroon, Johanna Kohvakka kertoo.

Johanna Kohvakan mukaan Suomessa on selvä sosiaalinen tilaus panttijärjestelmän laajentamiselle, joka on myös mahdollista.

– Laajennamme kokeilua niin, että palautuspisteitä on useita kaupungin eri puolilla, eikä panttia joudu palauttamaan aina samaan kahvilaan. Mukana olevat yritykset voidaan merkitä tarralla, jonka perusteella asiakas tietää, että sinne voi palauttaa astian, Kohvakka sanoo.

Hän toivoo, että yritykset lähtisivät rohkeasti mukaan kokeiluun. Tähän asti mukana on ollut pääkaupunkiseudun yrittäjiä, mutta mikään ei estä laajentamasta kokeilua vaikka Hämeenlinnaan. Kaikki riippu paitsi yrittäjien myös asiakkaiden omasta aktiivisuudesta

– Olemme olleet jo yhteydessä paikallisiin pikaruokaketjuihin, saadaksemme ne mukaan kokeiluun. Kohvakka huomauttaa.

Ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi kokeilussa on ollut mukana myös puutarhakeskus, joka otti käyttöön pantilliset kukkaruukut. Ruukkujen pantin arvot vaihtelivat ruukun koosta riippuen. Jo aiemmin osa asiakkaista oli palauttanut ruukkuja uusiokäyttöön, mutta nyt se tehostui.

Asiantuntija Miia Berger Ympäristöministeriöstä korostaa, että astioiden panttijärjestelmä laajenee, kun yritysten määrä kasvaa. Ministeriö antoi Pantixille juuri 10 000 euron lisärahoituksen yhtenäisen astiasarjan tekemiseen.

Pantix on mukana ilmastoratkaisujen joukossa, jonka tarkoituksena on puolittaa kansalaisten hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä.

– Asenteet ovat muuttuneet Suomessa. Panttijärjestelmän on toivottu jo pitkään laajenevan, mutta logistiset ongelmat ovat olleet vaikeasti ratkaistavissa. Haaste on suuri, Berger korostaa.

Suomen Palautuspakkauksen eli Palpan johtaja Tommi Vihavainen on samaa mieltä Bergerin kanssa, mutta painottaa hygienian merkitystä. Palautusautomaatteihin tuodut pullot ovat puhdasta materiaalia, mutta esimerkiksi mukien hygieniasta ei tiedä kukaan. Kaiken lisäksi astiat ovat erilaisia.

– Kuka vain voi luoda Suomeen uuden panttijärjestelmän. Se on mahdollista jokaiselle, Vihavainen sanoo.

Vihavaisen mielestä palautuspullojärjestelmän menestymisen taustalla on kolme syytä: pullojen palautuksen pitkät perinteet, palautusautomaattien laaja verkosto ja raha. Järjestelmä on suunniteltu pulloille, eikä sen pidäkään toimia muille tuotteille.

Palpan panttijärjestelmä laajenee pikkuhiljaa. Vuodenvaihteesta alkaen yhtiön automaatteihin on voinut palauttaa myös täysmehut ja mehutiivisteet.

– Mehujen mukaan tulo oli meille jo valtava muutos. Kaikkia laajennuksia pitää harkita todella tarkkaan. Se on hidasta työtä, Vihavainen korostaa. FL

Miten palautus toimii?

Lasipullojen palautusjärjestelmä luotiin jo 50-luvulla. Niiden palautusaste on noin 97 prosenttia. Muiden pullojen palautusaste on 95.

Palautusautomaatti tunnistaa pantillisen pullon tai tölkin vertaamalla sen viivakoodia ja muotoa palautusautomaatin rekisterissä oleviin tietoihin.

Pakkauksen tunnistaminen oikein on tärkeää siksi, että palauttajalle saadaan maksettua oikea pantti.

Pullonpalautusta hoitava Palpa eli Suomen Palautuspakkaus laajensi palautusjärjestelmäänsä vuodenvaihteessa hedelmä- ja kasvismehuihin sekä mehu- ja juomatiivisteisiin.

1,7 miljardia juomapulloa tai tölkkiä palautetaan Suomessa joka vuosi.

Lidlin omien virvoitusjuomamerkkien muovipulloista ei saa panttia muualta kuin Lidlistä.

Muissa Pohjoismaissa juomapakkauksia kierrätetään Suomen tapaan.