Lounais-Häme Ypäjä

Pärehöylä käy Ypäjän kotiseutumuseolla – Riihi saa ensimmäisenä uuden katon

Pauli Erkkilä on tuonut höylänsä Ypäjän museonmäelle. Ensimmäiseksi uusitaan riihen katto. Loput päreet pistetään varastoon odottamaan tulevia kunnostustöitä.
Pauli Erkkilä toimi päretalkoissa höylämestarina. Kunnan kesätyöntekijä Aleksanteri Laaksonen vastaanotti päreitä, kantoi niitä häkkiin ja erotteli roskat pois päreiden joukosta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pauli Erkkilä toimi päretalkoissa höylämestarina. Kunnan kesätyöntekijä Aleksanteri Laaksonen vastaanotti päreitä, kantoi niitä häkkiin ja erotteli roskat pois päreiden joukosta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ypäjän kotiseutumuseolla on pistetty alkuviikko puita päreiksi.

Höylämestarina huhkiva Pauli Erkkilä, 83, myöntää mielessä käyneen, viitsiikö hän enää ottaa kunnan päretinkiä kontolleen.

– Eihän tässä mihinkään rasitu, kun seisoskelen koneen vieressä.

Souviin kuuluu 20 kiintokuutiota kuusta. Niistä tehdään kattopäreet riiheen ja loput pistetään varastoon kotiseutumuseon tulevia kunnostustöitä varten.

Kun Musiikkiteatterin näytöskausi on ohi, päreet naputetaan paikoilleen ainakin riihen huonokuntoisemmalle kattolappeelle.

– Totta kai katolle kiipeän. Kun turvavyön pistää päälle, siellä saa oltua, Erkkilä suunnittelee.

Päretalkoisiin ilmoittautui lehti-ilmoituksen perusteella yksi vapaaehtoinen.

– Tässä hommassa täytyy olla ainakin kaksi ihmistä. Vastaanottaja kantaa päreet häkkiin ja heittää roskat kärryyn, Erkkilä kertoo.

Tiistaiaamulla apukäsiksi tulivat kunnasta kesätyöntekijä Aleksanteri Laaksonen ja metsuri Sanna Äijälä sekä moottorisahalla puita pätkinyt Pertti Poutala.

Työpäivä sujui uutta taitoa opetellen.

– Harvoin pääsee tekemään näin uniikkia hommaa. Tämä sopii minulle hyvin, sillä tykkään käydä perinnepäivissä, Äijälä kertoo.

Jos päretyöt kiinnostavat, tekninen johtaja Jouko Käkönen vinkkaa olemaan häneen yhteydessä.

– Kerron tarkemmista aikatauluista, kun kattoa ruvetaan tekemään.

Riihen nykyinen katto on 1980-luvulta. Erkkilä ei uskalla luvata uusille päreille yhtä pitkää takuuta.

– Nämä eivät ole oikein pärepuita. Tulee kevyttä kattoa.

Hyvä pärepuu on niin hienosyinen, ettei vuosirenkaita pysty laskemaan.

– Suora puun pitää myös olla ja kovin pienioksainen.

Erkkilä oppi päreiden tekemisen taidon isältään.

– Vuosina 1948–1964 Ypäjällä tehtiin jumalattomasti päreitä siirtolaisille. Kaikille tuli pärekatto, kun peltiä tai tiiliä ei ollut. Höylä kävi kahta tuuria.

Välissä oli 30 vuoden tauko, mutta mihinpä nuorena opittu taito katoaisi.

Sittemmin Erkkilä on tehnyt aittojen ja paviljonkien pärekattoja ja näytösluonteisesti päreitä masinistipäivillä.

– Viime kesänä tehtiin päreet Perttulan vanhimpaan aittaan. FL

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat