Lounais-Häme

Pellavalippu muistuttaa sitkeydestä

Pelto saa ohikulkijan vilkaisemaan toisenkin kerran. Suorakulmion muotoisella alalla kasvaa pieniä sinisiä ja valkoisia pellavankukkia täsmälleen Suomen lipun mallisena.

Luonnonvarakeskus on kasvattanut pellavalippua toukokuun lopusta asti, jolloin pelto kylvettiin. Kylvö tehtiin tarkan kaavion mukaan ja noudattaa Suomen lipun mittasuhteita, vain aika tavalla suurempana.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo, että alihyödynnettyjä peltotiloja katsellessa nousi idea muotoon kasvatetusta pellosta.

-Tuli tällainen leikkimielinen idea, että maisemataidettakin voisi olla. Se voisi myös olla yksi tapa viestiä matkailijoille.

Pellava kukkii sinisin tai valkoisin kukin, joten idea lipusta nousi esiin puolivahingossa.

-Otimme näytteitä viime syksynä ja yhtenä iltana kävelin pellonreunaa. Katsellessani sinisiä ja valkoisia peltoja mietin, miksei niitä voisi yhdistääkin. Siitä nousi ajatus Suomen lipusta.

 

Pellavalippu on Suomi 100 -tapahtuma ja osa Luken FutureCrops -hanketta.

-Hanke keskittyy pellon vaihtoehtokasveihin. Viljan hinta on tällä hetkellä heikko, joten viljelijä voisi keskittyä harvemmin viljeltyihin kasveihin, joiden raaka-ainehinta on suurempi. Esimerkiksi pellava, hamppu, tattari, kvinoa ovat tällaisia, Keskitalo luettelee.

Hänen mielestään monet viljelijät Suomessa eivät ole vielä havahtuneet mahdollisuuksiin, joita harvinaisempien viljojen viljely voisi tuoda.

-Tattarin, öljyhampun, öljypellavan viljelyä kaivataan lisää. Härkäpavun ja lupiinin viljely on kasvanutkin viime aikoina. Hirssiäkin on vähän kokeiltu. Karjalanpiirakathan on alun perin tehty hirssistä, hän lisää.

Muutoksia tuo myös ilmastonmuutos. Ilmaston hiukankin lämmetessä voi alkaa viljellä uusia lajeja.

 

Lippupellon Phoenix- ja Abacus-pellavat ovat öljypellavalajeja.

-Suomessa ei kasvateta enää kuitupellavaa. Se on tosi sääli, Keskitalo harmittelee.

Hän muistelee, että viimeinen kuitupellavaa käsitellyt tila oli Maalahdessa. Se lopetti toimintansa 1990-luvulla, kun tilalle ei löytynyt jatkajia.

-Suomessa pellavan viljely voisi olla kannattavaakin. Tuholaisia pellavalla ei juuri ole, rikkakasvejakin vain hiukan. Niistä selviytyisi todennäköisesti yhdelläkin ruiskutuksella.

Lisäksi pellava kasvaa sateisessa ilmastossamme ilman kastelua.

-Ympäristö Suomessa on sovelias pellavan viljelyyn, erikoistutkija muistuttaa. FL

 

Asiasanat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic