Lounais-Häme

Pelloilta etsitään jälleen hukkakauraa – viljelijät suhtautuvat torjuntaan vakavasti

Jokakesäinen hukkakauravalvonta on jälleen alkanut Forssan, Someron ja Tammelan pelloilla. Valvonnasta vastaa Someron maaseutuyksikkö, josta kerrotaan, ettei Forssan seudulla rikkakasviksi luokiteltua hukkakauraa esiinny ongelmaksi asti.

-Mielestäni Forssan seudulla alkaa olla nykyään kohtalaisen hyvä tilanne. Joskus hukkakauraa oli enemmänkin. Sitä toki edelleen on, mutta ei voi sanoa, että sitä olisi kauheita määriä, Someron maaseutuyksikön päällikkö Mari Pentti-Tuomisto sanoo.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella hukkakauran osuus peltoalasta on tämän vuoden tilaston mukaan 20,8 prosenttia, kun esimerkiksi Uudenmaan ely-keskuksen alueella lukema on peräti 36 prosenttia. Elintarvikevirasto Eviran tilasto perustuu maanviljelijöitten tukihakemuksissa ilmoittamaan hukkakaurasaastuntaan.

Kuluvan kesän pitkät hellejaksot ja kuivuus eivät Pentti-Tuomiston mukaan ainakaan vähennä hukkakauran määrää.

-Hukkakaurat tuntuvat olevan oikein rotevan näköisiä tänä vuonna, kun ne ovat lämmössä kasvaneet. Toisaalta kun vilja on tänä kesänä pelloissa lyhyempää, niin hukkakauran löytäminen helpottuu, sillä hukkakaura näyttää kasvavan paljon viljan yläpuolelle.

 

Hukkakauraa etsitään pelloilta kiikareiden avulla, sillä hukkakauran erottaa helpoiten sen rennon näköisestä tuulenvireessä heilumisesta muun kasvuston yläpuolella. Vilja heiluu hukkakauraa jäykemmin.

Pentti-Tuomiston mukaan viljelijät ovat oppineet tunnistamaan hukkakauran aiempaa paremmin, mikä on vaikuttanut myös Forssan seudun hyvään hukkakauratilanteeseen.

-Viljelijät eivät pidä hukkakauraa enää minään peikkona, vaan viljelijät ovat todella tunnollisesti niitä kitkeneet ja tunnistaneet. Heitä näkee usein pelloilla mustien pussien kanssa keräämässä hukkakauraa pois, Pentti-Tuomisto kiittelee.

Vuonna 2002 voimaan astunut laki velvoittaakin jokaisen, joka tietää tai epäilee, että hänen hallitsemallaan alueella on hukkakauraesiintymä, viipymättä ilmoittamaan esiintymästä alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jottei hukkakaura pääse leviämään lähialueille.

 

Hukkakauran ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä Eviran mukaan hukkakaura aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen tappioita.

-Torjunta-aineet maksavat sekä tietysti kitkemiseen menee aikaa. Jos hukkakauraa on pellolla paljon, niin se näkyy jo sadon määrässä ja laadussa. Yleensä hukkakaura ehditään kuitenkin kitkeä pois, ennen kuin se vaikuttaa satoon, Pentti-Tuomisto kertoo.

Hukkakaura kilpailee pellolla tehokkaasti varsinaisen viljelykasvin kanssa vedestä, ravinteista ja valosta eikä sillä ole käytännössä mitään rehuarvoa.

-Jos hukkakauraa on pellossa paljon, niin silloin vilja ei kasva. Hukkakaura vie viljalta kasvuvoimaa ja tilaa. Se valloittaa helposti koko pellon.

Jos hukkakauraa ei torjuta, se leviää herkästi muun muassa eläinten, yhteiskäytössä olevien maatalouskoneiden ja tuulen mukana. Yksi rehevä hukkakaurayksilö tuottaa helposti sata siementä ja suurin osa siemenistä varisee maahan jo ennen sadonkorjuuta. Siemenet saattavat säilyä itämiskykyisenä maassa jopa kymmenen vuotta.

-Ensimmäiset hukkakaurat, jotka ovat lähteneet kasvamaan alkavat jo tiputtamaan siemeniä eli nyt on jo kiire tarkistaa hukkakaurat omilta pelloilta, Pentti-Tuomisto kehottaa. FL

 

Hukkakauran tuntomerkit

Hukkakaura on pituudeltaan hyvin pitkä ja se kasvaa useampien kasvustojen yläpuolelle.

Väriltään hukkakaura on kellertävän vihreä.

Röyhy on hyvin laaja, pitkä ja hentohaarainen.

Tähkä on hieman kauran tähkän näköinen, mutta paljon harvempi ja suurempi.

Jyvän kanta on maijamainen.

Jyvä on väriltään yleensä harmaa tai ruskea.

Jyvä on pieni, pitkä, kapea ja litteä.

Lähde: Evira