Lounais-Häme

Pellonreunalla puhuttiin palkokasveista

Mustialan HAMK:n Pellonpiennarpäivässä keskusteltiin perjantaina kotimaisista palkokasveista, niiden viljelystä ja käytöstä erityisesti kotieläinten ruokinnassa. Valkuaisfoorumi-hanke tarjoaa kotimaisen kasvivalkuaisen tuotantoa vaihtoehdoksi soijan käytölle. Projektipäällikkö Katariina Manni alusti puheenvuoroja.
Valkuaisfoorumin eli Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hankkeen päätoteuttajana toimii Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana luonnonvarakeskus Luke. Hankkeen tavoitteena on lisätä valkuaisomavaraisuutta Suomessa ja rakentaa järjestelmä, joka koordinoi yhteistyötä eri tahojen välillä.
Projektipäällikkö, lehtori Katariina Manni kertoo valkuaistäydennysrehun tuotannosta.
– Vain 15 prosenttia valkuaistäydennysrehusta on tällä hetkellä kotimaista. Suurin osa on tuontisoijaa, rypsiä ja rapsia.
EU-kansalainen syö vuodessa 61 kiloa soijaa suoraan tai välillisesti, soijalla ruokittujen eläinten kautta. Soijaa tuodaan Suomeen 156000 tonnia vuodessa. Jos tuontisoija korvattaisiin esimerkiksi härkäpavulla, sille pitäisi olla 52000 hehtaarin viljelyala.
– Herneen ja härkäpavun viljelyala onkin viime vuosina lisääntynyt merkittävästi, joten suunta on oikea, projektipäällikkö toteaa.
Märehtijöille syötetään jo paljon kotimaisia valkuaislähteitä, ja viime aikoina niitä on alettu lisätä myös siipikarjan ja sikojen ruokavalioon. Soijan käyttöä niillä on pystytty korvaamaan hyvin.
2016 on palkoviljojen vuosi, joten palkoviljoja pyritään pitämään merkittävästi esillä.
Palkokasvien viljelyllä voidaan esimerkiksi parantaa maan kannattavuutta ja rakennetta.
– Palkokasvien viljelyllä on positiivisia ympäristövaikutuksia ja ne ovat ravitsevia, joten sillä on iso merkitys ruokahuollon kannalta, Katariina Manni summaa.
Tällä hetkellä pelloistamme 58 % kasvaa viljakasveja, nurmet vievät alasta 35 %. Rypsi ja rapsi vievät 3 % viljelyalasta. Härkäpapu vie saman verran kuin esimerkiksi peruna ja sokerijuurikas, yhden prosentin.
Suomessa on paljon potentiaalia lisätä viljelyaloja palkokasveille, ja härkäpavun viljelyalaa onkin kasvatettu. Herneen viljelyalan lisäys on ollut hitaampaa, mutta satoennuste on hyvä. Herneestä ja härkäpavusta odotetaan tänä vuonna ennätyssatoa.
Härkäpavun haasteena on saada sitä riittäviä määriä sekä tasalaatuisuus.
Sen käytön ongelmana ovat haitta-aineet, jotka esimerkiksi siipikarjalle voivat olla kohtalokkaita. Härkäpavun jalostuksessa keskitytään nyt kehittämään haitta-aineettomia lajikkeita. Jalostus eteneekin tällä hetkellä nopeassa tahdissa.
Pellonpiennarpäivässä kuultiin useita puheenvuoroja. Lehtori Heikki Pietilä esitteli herneen viljelykokemuksia ja opiskelija Jaakko Saukkola kertoi tekeillä olevasta opinnäytetyöstään Herne kevätvehnän esikasvina. Erikoistutkija Kaisa Kuoppala Lukesta piti puheenvuoron palkoviljoista väki- ja säilörehuna naudoille, minkä jälkeen HkScanin vanhempi asiantuntija Johanna Daka kertoi vielä kotoisista valkuaisrehuista sikojen ruokinnassa. Päivän päätteeksi valkuaiskasveja tutkittiin luonnollisesti myös pellonpientareella, HAMK:n koe- ja havaintoruuduilla. FL

Kotimaista valkuaistuotantoa
Härkäpapu on monipuolinen rehukasvi, joka soveltuu käytettäväksi sekä papuina että kokoviljasäilörehuna. Sitä voidaan käyttää sekä pelkästään että seosrehussa.Härkäpavun ja herneen viljely ja käyttö säästävät ostolannoite- ja rehukustannuksissa.Sekä herne että härkäpapu soveltuvat hyvin lypsylehmien ruokintaan.Molemmissa haasteita asettavat suuret satovaihtelut ja kasvien haitta-aineet: herneessä ja härkäpavussa tanniinit, härkäpavulla myös visiini ja konvisiini.Herne maistuu rehuna ja soveltuu hyvin kasvinvuorottajaksi, sillä se parantaa maaperää.Herneenkasvatuksen riskinä on lakoutumisherkkyys; sen ehkäisemiseksi suositellaan viljelyä seoskasvustona viljan kanssa. Herne teettää myös jälkityötä.Sinimailanen kuuluu maailman viljellyimpiin rehukasveihin, mutta Suomessa sen viljely on vielä melko vähäistä.Sinimailanen on maittava ja tuottava rehukasvi. Se kestää hyvin kuivuutta, parantaa maan rakennetta ja tuottaa runsaan valkuaissadon, mutta ei kestä esimerkiksi märällä tallomista.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic