Lounais-Häme

Perintönä sodan taakka

Suvun kipeistä tapahtumista ei Suomessa ole haluttu puhua, olipa kyse sukulaisen vankileirillä kuolemisesta tai aviottomasta lapsesta.

-Ihmisten suru ja vaikeneminen on ollut hyvin konkreettista, kirjailija Sirpa Kähkönen toteaa.

 

Vuoden 1918 tapahtumien pitkät varjot ja sota-aika ovat leimanneet hänen tuotantoaan, niin sanottua Kuopio-sarjaansa. Hänen elämänkatsomukseensa on vaikuttanut vahvasti hänen kuopiolainen työläistaustainen sukunsa.

Sota ei ole vieras asia nykyisille keski-ikäisillekään, sillä jokainen tuntee ihmisiä, jonka kohtaloa sota on jotenkin leimannut.

Kähkönen muistelee, kuinka isoäiti kertoi hänelle 1970-luvun alussa sodan kauhuista ja itki. Sodan taakka siirtyi hänelle kuin annettuna perintönä.

-Kirjoittamalla ja puhumalla asioista voimme hakea vapautusta seuraavassa sukupolvessa.

 

Kähkösen isoisä Lauri Tuomainen kuului 1902–1904 syntyneisiin miehiin, jotka näkivät sisällissodan tapahtumat hyvin herkässä isässä voimatta kuitenkaan osallistua. Sisällissotaa seurasi erittäin väkivaltainen 1920-luku, jolloin välejä selviteltiin kaduilla ja työpaikoilla.

Sirpa Kähkönen oli lapsena paljon hoidettavana isoisänsä ja isoäitinsä luona. Isoisän kovat kokemukset ja kirjoittama aineisto ja isoäidin traumaattiset sotamuistot johdattivat Kähkösen historiantutkijaksi ja kirjailijaksi.

Isoisä radikalisoitui jo nuorena. Hänen isoveljensä lähtivät sisällissotaan, mutta hän jäi liian nuorena sivustaseuraajaksi. Lauri Tuomainen lähti myöhemmin muiden mukana petollisesti mainostettuun “työläisten paratiisiin”, Neuvostoliittoon.

-Nuoren miehen nopealla päätöksellä oli pitkät seuraukset; poliittisen vangin ura, Kähkönen kiteyttää.

 

Isoisä palasi pettyneenä Neuvostoliitosta Suomeen jo vuoden jälkeen, mutta jäi pian kiinni ja tuomittiin puoleksitoista vuodeksi Tammisaaren pakkotyölaitokselle. Vankila on Kähkösestä radikalisoituneelle ihmiselle vihoviimeinen paikka, joka vain yllyttää katkeruuteen.

Kähkönen näkee radikalisaation ainoaksi vastavoimaksi koulutuksen. Vankeusrangaistus ei hänestä korjaa mitään vaan päinvastoin rikkoo.

Kommunistilait ja radikalismi tuottivat 1930-luvulla Suomeen räjähdysalttiin sekoituksen.

Kähkösen isoisä otettiin kiinni kommunististen lentolehtisten monistamisesta ja tuomittiin uudelleen Tammisaareen, nyt seitsemäksi vuodeksi. Laitos jätti mieheen pysyvät jäljet. Kohta sieltä vapauduttuaan hänelle koitti viisi vuotta rintamalla talvi- ja jatkosodassa.

 

1930-luvun oikeudenjako oli Kähkösen mielestä tavallaan sisällissodan toinen näytös: kommunistit saivat kovat tuomiot ja Mäntsälän kapinat oikeistolaiset pienet.

-Oli talouslamaa ja aatteet törmäsivät toisiinsa. Koko Eurooppaa koetteli järkyttävä äärimmäisyyksien aika.

Sirpa Kähkönen välttää vetämästä yhtäläisyysmerkkejä nykyisen aikamme ja 1930-luvun kanssa, vaikka joitakin samankaltaisuuksia on löydettävissä.

 

Kähkösen vierailu Forssan kirjaston kirjallisuusillassa oli osa Louna-kirjastojen järjestämiä Suomi100-juhlavuoden kirjallisia tapahtumia.

-Kirjallisen kulttuurin kautta on päästy yhteisymmärrykseen, mitä Suomessa on sadan vuoden aikana koettu, kirjailija kiittää. FL

 

Uusimmat