Lounais-Häme

Petopunkit ja muut torjuntaeliöt kasvavat kohisten – ainakin bisneksenä

Alle millimetrin mittaiset petopunkit ovat hetken hämmentyneinä paikallaan, kunnes alkavat uida ympäri petrimaljan pohjalla olevaa vesikerrosta.

Forssalaisen Biotus oy:n toimitusjohtaja Jan Hulshof tarkkailee pieniä hämähäkkieläimiin kuuluvia otuksia mikroskoopin läpi tehden laaduntarkkailua.

Samanlaisia petopunkkeja lähtee yrityksen Tiilenlyöjänkadun tiloista maailmalle miljoonittain. Asiakkaiden luona punkit ja muut torjuntaeliöt syövät erilaisia kasvintuhoojia, kuten vihannespunkkeja ja ripsiäisiä, jotka tuhoaisivat hyötykasveja.

-98–99 prosenttia tuotannostamme menee ammattiviljelijöille. Harrastajille menevä osuus on tuplaantunut viimeisen parin vuoden aikana, mutta se on vielä aika pientä, Hulshof sanoo.

Noin kolme neljännestä torjuntaeliöistä lähtee kasvihuoneisiin, vajaa viidennes kasvitunneleihin ja loput lähinnä ulkona kasvaville mansikkaviljelmille.

 

Hulshof kertoo, että maailmanlaajuisesti biologisen torjunnan markkinat ovat kasvaneet viime vuosina noin kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Kaksi vuotta sitten Jokioisilta Forssaan muuttaneen Biotuksen kasvuvauhti on ollut vielä kovempaa.

-Viimeiset 2–3 vuotta olemme kasvaneet 15–20 prosentin tahtia, Hulshof sanoo.

Tänä vuonna yrityksen liikevaihdon odotetaan nousevan ensimmäistä kertaa yli kahden miljoonan euron. Yritys työllistää nyt yhdeksän henkilöä vakituisesti. Kaksi uutta palkattiin tänä keväänä.

-Resistenssit pitkään käytetyille kemiallisille torjunta-aineille kasvavat. Lisäksi nykyään halutaan enemmän puhdasta ruokaa, jossa ei ole käytetty kemiallisia aineita, Hulshof perustelee biologisen torjunnan markkinoiden suurta kasvua.

 

Yritys kasvattaa itse noin kolmanneksen myymistään torjuntaeliöistä ja tuo loput ulkomailta. Saman alan yrityksiä on Suomessa muutama muukin, mutta forssalaisyritys on ainoa, joka kasvattaa torjuntaeliöitä itse.

Torjuntaeliöiden myymisen lisäksi Biotus oy järjestää erilaisia koulutuksia sekä Forssassa että asiakkaiden luona sekä myy kasvinsuojapalveluita ja tarkkailutuotteita.

-90–95 prosenttia tuloistamme tulee torjuntaeliöiden myymisestä, Hulshof kertoo.

Yrityksellä on myös vientiä Viroon ja Alankomaihin.

 

Yrityksen sesonki alkaa yleensä kesäkuun alussa ja jatkuu loppukesään asti.

Tänä vuonna kesäkelit iskivät jo aikaisin toukokuussa, jolloin kasvimailla ja -huoneissakin tarvittiin torjuntaeliöitä normaalia aikaisemmin.

-Se tuotti meille omat haasteensa, kun tuotantopiikki aikaistui kuukaudella. Tuntuu, että kaikki on muutenkin ollut tänä kesänä suurempaa, Hulshof sanoo. FL

 

Luonnollinen menetelmä
Biologisella torjunnalla tarkoitetaan tuhoeläimien, rikkakasvien ja kasvitautien torjuntaa ilman kemiallisia torjunta-aineita.Biologisessa torjunnassa esimerkiksi hyödynnetään tuhoeläinten luonnollisia vihollisia.Esimerkiksi vihannespunkki vahingoittaa hyötykasveja, mutta sitä voi torjua petopunkeilla, jotka syövät vihannespunkkeja.Kirvojen torjunnassa taas käytetään usein esimerkiksi kirvasääskiä.Pedot eivät vahingoita kasveja, ja katoavat, kun ruoka eli kasvintuhoojat loppuu.Biologista torjuntaa on myös esimerkiksi luonnonmukaisten liuosten käyttö sekä mekaaninen torjunta, kuten kitkeminen ja harsotus.Biologista torjuntaa käytetään yleisesti etenkin kasvihuoneissa.Lähteet: Biotus oy, Farmit.net, Ruokatieto.