Lounais-Häme

Pidot eivät seudulla parane

Tilastokeskuksen kokoamat kuntien avainluvut todistavat, etteivät kunnat ja seudut ole veljeksiä edes samassa maakunnassa. Eläkeläisten osuus väestöstä on Forssan seudulla yli 30 prosenttia, kun Riihimäen seudulla ja koko maassa eläkeläisiä on neljännes.

Forssan edellinen ja Riihimäen nykyinen kaupunginjohtaja Sami Sulkko arvioi, että aluetalouden eriytymiseen on vaikuttanut eri alueiden erilainen työpaikka- ja elinvoimakehitys.

– Kun seuduille ei ole samassa määrin syntynyt työpaikkoja, ne eivät ole imeneet lapsiperheitä. Samalla tähän yhdistyy syntyvyyden ja kuolleisuuden epäsuhta, joka on vain heikentynyt.

Forssassa, Humppilassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Ypäjällä yli 64-vuotiaita oli väestöstä viime vuonna kaikkiaan jo joka neljäs, kun Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä heitä on viidennes. Lisäksi alle 15-vuotiaiden osuus on seudulla selvästi alle maan keskiarvon.

Ukkoutumiseen vaikuttaa lisäksi se, että nuoret muuttavat seudulta pois opiskelun perässä eikä paluumuuttoa tapahdu samalla tavalla.

– Forssan seudulla tulomuutto ei paikkaa syntyvyyden ja kuolleisuuden epäsuhtaa. Isot kysymykset taustalla ovat, mikä on työpaikkakehitys, mikä on elinvoimakehitys ja millainen tavoitettavuus on metropolialueelta, Sulkko sanoo.

Riihimäen etuna on asema moottoritie- ja junanvarsipaikkakuntana, josta ihmiset pendelöivät huomattavasti Forssaa enemmän pääkaupunkiseudulle.

– Forssan seudulta suunta kääntyisi parhaiten sillä, että siellä yhdistettäisiin voimavaroja, panostettaisiin johdonmukaisesti uusiin investointeihin ja kehitettäisiin ammattikorkeakoulun ja yrityselämän välistä suhdetta. Sama haaste on Riihimäelläkin, mutta Riihimäellä pikemminkin niin, miten profiloidutaan metropolialueen osana, Sulkko arvioi.

– On ehdottoman tärkeää jokainen askel, jolla kakkostietä saadaan parannettua.

Hyvä tieyhteys ei silti Sulkon mukaan kaikkea ratkaise.

– Yritykset eivät sijoitu, jos työvoiman saatavuus ei ole pitkälle tulevaisuuteen taattua ja varmaa. Forssan seudun hyvä puoli on varmasti se, että on alueeseen sitoutunutta työvoimaa, mutta ongelmana on se, että työttömän työvoiman ja yritysten tarpeet eivät välttämättä kohtaa. Sama ongelma on Riihimäellä: miten varmistaa se, että alueen koulutustarjonta tukee yritysten työvoiman saatavuutta.

Pitkän ajan tavoitteena Forssaa palvelisi Sulkon mukaan maakuntakaavassa luonnosteltu ratalinjaus Riihimäeltä Lopen ja Tammelan kautta Forssaan ja sitten Poriin, kun Forssassa on liputettu Helsingin–Forssan–Porin rataa.

– Jotta Porin satamasta pääsisi johdonmukaisesti vaikkapa Pietariin, loogisin vaihtoehto olisi radan linjaus Riihimäen kautta. Samoin matkustajille, jotka vaihtaisivat junaa muualle Suomeen vaikka Savoon tai Pietariin saakka, olisi loogisinta, että kulku tapahtuisi risteysaseman kautta.

– Vaikka se ei ole lähivuosina realistinen hanke, mutta pidemmällä aikavälillä aivan välttämätön.

Radan linjaaminen pitkälti 54-tien varteen olisi Sulkon mielestä kustannustehokas ja sujuvin ratkaisu. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic