Lounais-Häme

Pienelläkin teolla säästää energiaa

Forssassa on noin 4000 omakotitaloa. Niistä 260 lämpenee maalämmöllä. Tammelassa omakotitaloja on lähes 3000 ja niistä 212 lämpenee maalämmöllä.

-Yleensä öljystä siirrytään maalämpöön. Sähkölämmitteisen talon muuttamisessa maalämpöön on isompi työ, LVI-Kulman yrittäjä Jari Lehtovirta kertoo.

Öljylämmitteisessä talossa on nimittäin jo valmiiksi vesikiertoiset patterit, joten muutostyö on helpompaa ja halvempaa.

Myös kaukolämmitteiset omakotitalot on helpompi muuttaa maalämmitteisiksi, koska vesi kiertää jo valmiiksi pattereissa tai lattialämmitysputkistossa.

Tammelalaisen Vesinummelan lvi-projektinhoitajan Kari Ahon mukaan säästöä voi saada pienilläkin teoilla.

-Monessa omakotitalossa öljykattilan säätöventtiili on kesät talvet samassa asennossa. Päivittämällä säätöä öljynkulutusta saadaan vähennettyä.

Aho kehottaa myös kutsumaan ammattilaisen huoltamaan polttimon vuosittain.

-Kattilanuohouksen voi tehdä itsekin.

Uponor ja rakentaja.fi tekivät syyskuussa tutkimuksen omakotitalojen lämmitysremonteista.

Lämmitysremontti tulee ajankohtaiseksi yleensä yli 20 vuotta vanhoissa omakotitaloissa. Forssalaisista omakotitaloista maalämpöön on siirretty lähinnä 1970 ja 1980-luvun taloja.

-Uusiin taloihin tehdään lähes pääsääntöisesti maalämpö, jos kaava antaa siihen mahdollisuuden, Forssan rakennusvalvonnan lupasihteeri Saini Hallikainen kertoo.

Tammelan kunnan rakennustarkastajan Jukka Laaksosen mukaan maalämmön rakentaminen alkaa olla arkea.

-Lähes jokaiseen ok-talolupaan on liitetty maalämpö.

Pelkästään tänä vuonna kahdeksan vanhaa omakotitaloa on siirtynyt maalämpöön.

Myös vapaa-ajan rakennusten, kahdeksan rivitalon, yhden kerrostalon ja yhden päiväkotirakennuksen lämmitysjärjestelmä on muutettu maalämpöön.

Tutkimuksen mukaan noin puolet omakotitaloasukkaista harkitsee lämmitysremontin teettämistä.

Tärkeimmät syyt remontille ovat: vanha järjestelmä vie liikaa energiaa ja tulee kalliiksi ja pelko siitä, että vanha järjestelmä aiheuttaa vesivahingon putkien pettäessä.

Osa oli sitä mieltä, että vanha järjestelmä ei toimi toivotusti ja se vaatii päivitystä tai korjaamista.

-Yleensä lämmitysjärjestelmän muutosta aletaan miettiä, kun vanha öljykattila alkaa tulla tiensä päähän. Silloin aletaan etsiä ekologisempaa tapaa lämmittää taloa, Lehtovirta sanoo.

Maalämmön avulla myös kuluja saadaan pienennettyä. Lehtovirta tosin sanoo, että öljy on tällä hetkellä halpaa, mutta sitä ei kukaan tiedä, onko öljy halpaa viiden vuoden päästä.

Maalämmön aloituskustannukset ovat suht suuret.

-Maalämpöjärjestelmä maksaa noin 15000 euroa riippuen omakotitalon koosta ja siitä, miten syvälle putket täytyy porata.

Jos lämmönjakojärjestelmä joudutaan muuttamaan vesikiertoiseksi, niin pattereista tai lattialämmityksestä tulee lisäkuluja 5000 eurosta 15000 euroon.

Jos ei halua maalämpöä, voi öljylämmittäjä ottaa vesi-ilmalämpöpumpun tai sähkölämmityksen.

-Sähköön ei tosin juuri vaihdeta. Pelkkä öljypolttimon tai -kattilan vaihtokin voi auttaa, jos ei halua vaihtaa koko järjestelmää.

Lehtovirran mukaan uuden kattilan voi saada kolmanneksella maalämmön hinnasta.

Yksi lämmitysvaihtoehto on joko pelletti- tai hakepolttimo.

-Niissä on tosin paljon hommaa, niin kuin öljyssäkin. Maa- ja kaukolämpö ovat käyttäjälle helpoimpia, Lehtovirta summaa. FL

Omakotitaloasukkaat harkitsevat lämpöremonttia
Uponorin ja rakentaja.fi tekivät syyskuussa tutkimuksen omakotien lämmitysjärjestelmien remonteista.Tutkimukseen vastasi 749 omakotiasujaa eri puolilta Suomea.Suomessa on 1,1 miljoonaa pientaloa, ja niistä 942000 on rakennettu ennen vuotta 2000.79 prosenttia vastaajista kertoi, ettei taloon oltu vielä tehty lämmönjakoremonttia.Noin puolet vastaajista kertoi, että lämmönjakoa on korjattu osittain.54 prosenttia vastaajista harkitsee lämmitysremontin teettämistä.Noin 20 prosenttia vastaajista halusi vaihtaa koko lämmitysjärjestelmän.Lämmönsäädön päivittäminen kiinnosti 15 prosenttia.69 prosenttia vastaajista pitää vesikiertoista lämmönjakoa toivottavimpana.54 prosenttia piti vesikiertoisia pattereita parhaana ja 15 prosenttia piti vesikiertoista lattialämmitystä parhaana.Sähköistä lämmönjakoa kannattaa 13 prosenttia vastaajista.20 prosenttia vastanneista oli jo teettänyt lämmitysremontin; 90 prosenttia heistä oli remonttiin tyytyväisiä.Suuri osa vastaajista uskoi omiin kykyihinsä huoltaa lämmitysjärjestelmäänsä. Vain vajaa 15 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut vuosittaisesta maksullisesta huoltokäynnistä.