Lounais-Häme

Pikkumuseoiden väki koulun penkillä Hämeessä: apua tarvitaan avustusten hakemiseen ja viestintään

Suomen Kotiseutuliitto kouluttaa Kanta-Hämeen pikkumuseoita. Kanta-Hämeessä monta museoalan ilonaihetta.
Yksi hämäläinen museoerikoisuus on Suomen Hevosurheilumuseo Ypäjällä. Arkistokuvassa hevoshistorijoitsija, museojohtaja Juha Erola. Kuvituskuva. Kuva: Tapio Tuomela
Yksi hämäläinen museoerikoisuus on Suomen Hevosurheilumuseo Ypäjällä. Arkistokuvassa hevoshistorijoitsija, museojohtaja Juha Erola. Kuvituskuva. Kuva: Tapio Tuomela

Paikallismuseoiden väki kokoontuu tänä ja ensi viikonloppuna kolmepäiväiseen koulutukseen, jonka tavoitteena on auttaa paikallismuseoiden pyörittäjiä kehittämään toimintaansa.

– Nyt järjestämme ensimmäistä kertaa näin kattavan koulutuskiertueen paikallismuseoille, kertoo Suomen Kotiseutuliiton suunnittelija Jonina Vaahtolammi.

Kiertue käynnistyi viime syksynä ja koulutuksia järjestetään vuoden aikana yhteensä 11 paikkakunnalla ympäri Suomea. Museo Skogsteriin Hämeenlinnaan kokoontuu parisenkymmentä osanottajaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan paikallismuseoista.

Kanta-Hämeessä toimii 30–40 pientä museota, joiden kirjo on laaja. On mylly-, pappila- ja koulumuseoita, lapsuudenkoteja sekä työläismökkejä, mutta myös hevosurheilu-, sahti- ja tietokonemuseo.

– Osallistujia tulee ainakin 14 museosta. Sekin kertoo, että kyllä koulutusta tarvitaan, sanoo Hämeenlinnan kaupunginmuseon tutkija Liisa Koskelainen.

Juuri tällä hetkellä Liisa Koskelainen näkee monessa kantahämäläisessä museossa innostunutta tekemistä. Esimerkiksi Jokioisten museorautatiellä rakennuksia ja Forssan Luonnonhistoriallisessa museossa luetteloidaan hyönteis- ja linnunmunakokoelmia tutkijoiden käyttöön.

Koulutuskiertuetta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toteuttaa Kotiseutuliitto yhteistyössä maakuntamuseoiden kanssa.

Kuva: Tapio Tuomela
Kuva: Tapio Tuomela

Tutkija Liisa Koskelaisen työn tärkein osa-alue on neuvonta ja yhteistyö paikallismuseoiden kanssa. Yhteydenottojen syyt vaihtelevat. Usein neuvoja kaivataan museorakennuksen kuntoon ja turvallisuuteen liittyvissä ongelmissa sekä näyttelyiden uudistamiseen ja luettelointiin liittyvissä asioissa.

– Yksi tärkeä osa työtäni on neuvonta avustusten hakemisessa. Sitä on paljon ja tietysti myös valvontaa. Kun avustuksia saadaan, käyn katsomassa, että kaikki on mennyt hyvin, kertoo Koskelainen.

Hän ei ole huolissaan pikkumuseoiden tulevaisuudesta. Se, että ihmiset matkustavat pääkaupunkiin ja jonottavat ns. ilmiönäyttelyihin, ei tarkoita etteikö heitä kiinnosta myös paikalliskulttuuri ja -historia.

– Uskon, että nyky-yhteiskunnassakin kotiseutuhenkeä on. Ja olen nähnyt, että paikallismuseoiden kautta uudet asukkaat saavat mahdollisuuden luoda siteitä paikkakuntaan. Sekin on tärkeää.

Kotiseutuliiton Vaahtolammin mielestä museokortin suuresta suosiosta on iloa myös pikkumuseoille, vaikka kaikissa kohteissa se ei käy.

– Näkisin, että kaikesta kulttuurista ja museoista puhumisesta on vain hyötyä pienillekin museoille.

Yleensä yhden ihmisen työpanoksella tai vapaaehtoisvoimin hoidettavissa paikallismuseoissa sukupolvenvaihdokset heijastuvat toimintaan, mutta tätäkään Koskelainen ei pidä suurena ongelmana.

– Väkihän on aina ikääntynyt. Väen vaihtuminen antaa myös mahdollisuus uudistaa toimintatapoja, Koskelainen sanoo.

– Ehkä parasta olisi, jos vastuu jakautuu sopivalle kombolle nuoria ja vanhoja. Silloin tieto siirtyy ja toimita on helpompaa.

Koskelainen haluaa korostaa, etteivät paikallismuseot ole ongelmineen milloinkaan yksin. Hänen oma tieto-taitonsa on ilmaiseksi käytettävissä ja jos se ei riitä, haetaan apua muualta.

– Konsultoimme museovirastoa, rakennustutkijoita ja niin edelleen. Etsimme ongelmatilanteisiin ratkaisuja.

Paikallismuseoilla on parantamisen varaa viestinnässä. Museoita on vaikea käydä, jos niiden olemassaolosta ei tiedetä.

Kotiseutuliitto kouluttaa jo museoväkeä ns. eMuseo-palvelun tuloon. Osoitteeseen www.emuseo.fi keskitetään satojen pikkumuseoiden opastuksista koostuva interaktiivinen sivusto.

– Sitten asiakkaat voivat tutustua niihin mobiililla tai tabletilla, sanoo Vaahtolammi. FL

Paikallismuseot

Suomessa on lähes 1000 paikallismuseota, joista 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä.

Vuosittain

1 miljoona kävijää

Hoidossa 3000 rakennusta.

Kokoelmissa 2,4 milj. kohdetta.

Pääosin ei-ammatillisesti hoidettuja museoita, jotka pyörivät 10 000 vapaaehtoisen voimin.

Tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta

32–49 eurolla.Lähde: Suomen Kotiseutuliitto