Pilvenmäen strategiatyö käyntiin – Raviradalle oma Ascot-tapahtuma?
Pilvenmäen raviradan alueen kehittämistä pohdittiin maanantaina. Seutukunnan toimijoita oli kutsuttu käynnistyvän Pilvenmäen strategiatyön kick-off -tilaisuuteen. Pilvenmäen tulevaa toimintaa ohjaava strategia julkaistaan ensi syksynä.
– Pilvenmäki järjestää vuonna 2021 Kuninkuusravit, jotka kokoavat Forssan seudulle yli 50 000 ihmistä nauttimaan yhdessäolosta, raviurheilusta ja huikeasta tunnelmasta. Pilvenmäen alueen kehittämiseen tähtäävällä strategialla haetaan kiinnekohtia tulevaisuuden raviradan rooliin niin lajin, muun urheilun, tapahtumakehittämisen kuin elinkeinoelämänkin puolelta, Pilvenmäen raviradan toiminnanjohtaja Elina Hirvonen totesi.
Raviradalla järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin neljä alustusta, joiden tavoitteena oli olla herätteleviä puheenvuoroja myös koko seutukunnan kehityskohteiden ratkaisemiseksi.
Viestinnän moniottelijaksi esittäytynyt Jan Erola puhui raviratojen infran monipuolisesta hyödyntämisestä ja kehittämisen vaikutuksista ravitapahtumiin. Erola kannusti ajattelemaan isosti ja ideoi Pilvenmäen raviradalle vuosittain yhtä tai kahta tapahtumaa, jotka vetäisivät väkeä Forssaan.
– Voisiko esimerkiksi Tammavaltikan yhteydessä järjestää Ascot-tyylisen tapahtuman, joka toisi Suomen eliitin hatut päässä kerran vuodessa Forssaan ja Pilvenmäelle, Erola pohti.
Sijaitsee keskeisellä paikalla
Erola totesi Pilvenmäen vahvuudeksi muun muassa, että se sijaitsee keskeisellä paikalla eikä paikkakunnalla ole kilpailevia tapahtumakeskuksia.
Erola kehotti paikkakuntia hyödyntämään omia vahvuuksiaan, vaikka ne tuntuisivat absurdeiltakin. Esimerkkinä tästä hän mainitsi Ruokolahden leijonan.
– Vaikka leijona ei olisi edes totta, tarina on hyvä ja kaikki muistavat sen ja liittävät sen Ruokolahteen, Erola sanoi.
”Vaikka leijona ei olisi edes totta, tarina on hyvä ja kaikki muistavat sen ja liittävät sen Ruokolahteen.”
Erola kannusti myös tilaisuuden osallistujia ideoimaan sitä miten Pilvenmäkeä voitaisiin kehittää. Esille tuli muun muassa Pilvenmäen hyödyntäminen lasten ja lapsiperheiden tapahtumien tai suurten musiikkitapahtumien järjestämispaikkana tai Forssa Film Officen elokuvien tapahtumapaikkana. Pilvenmäelle ideoitiin myös esimerkiksi lentopallon Power Cupia, beach volley -turnausta, urheilutapahtumien live-keskusta tai yötansseja. Hevosen ympärille ideoitiin myös erilaista toimintaa, kuten some-kuvien ottamista hevosen kanssa tai Feeniks-nimisen nimikkohevosen hankkimista.
Liikaa perinteisen toiminnan orjia
Hirvonen totesi Pilvenmäen ison alueen sopivan hyvin myös muuhun toimintaan kuin ravien järjestämiseen.
– Raviratoja ei juurikaan käytetä Suomessa tapahtumakeskuksina. Olemme liikaa perinteisen toiminnan orjia. Meidän pitäisi katsoa myös ulkopuolelle ja löytää toiminnan järjestämiseen kumppaneita, Hirvonen sanoi.
Turun AMK:n lehtori Jaakko Haltia kertoi tilaisuudessa lentopallon Mestaruusliigassa pelaavan Hurrikaani-Loimaan tarinasta osaksi kaupungin brändiä ja merkittäväksi valtakunnallisesti tunnetuksi joukkueeksi. Rahapelialan konsultti Jari Vähänen puhui ravipelaamisen muutoksesta ja raviurheilun mahdollisuuksista. Hevosopiston valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd puhui Hevosopiston valmennuskeskustoiminnan kehityskaaresta. Tilaisuudessa järjestettiin myös workshopeja, joissa pohdittiin ideoita Pilvenmäen kehittämiseksi. FL
Lue myös: Kepparihuuma valtasi Pilvenmäen – Keppihevonenkin voi pillastua tai karata
Ypäjällä ei huilailla – Raviurheilulla isot haasteet
Ypäjällä käy vuosittain noin 70 000 enemmän tai vähemmän hevosiin ihastunutta vierasta ja moinen määrä virkistää kummasti kunnan 2 500 ihmisen elämää ja arkipäivää.
Ypäjän valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd muistuttaa, että mainittu kävijämäärä pistää opiston töihin oikein kunnolla.
– Meillä ei huilata kuin jouluna ja juhannuksena, sillä kaikki muut viikonloput ovat täynnä toimintaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vaikka Ypäjällä on toimittu hevosten kanssa jo ties miten pitkään, niin tuleen ei ole jääty makaamaan vaan asioita ja toimintoja on kehitetty kiihtyvällä tahdilla, koska maailman muuttumisessa on pysyttävä mukana.
– Suomessa on tällä hetkellä noin 74 000 hevosta ja kun noin 15 000 ihmistä saa hevosurheilusta leipänsä, niin tekemistä piisaa, Pirkko Herd muistuttaa ja sanoo yhden tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä olevan hevosen hyvinvoinnin turvaaminen.
Raviurheilun puolella Ypäjällä on kehitetty yhteistyötä niin valmennuksen kuin ohjastuksenkin puolella ja nimet Ari-Pekka Pakkanen, Hannu Torvinen, Tapio Mäki-Tulokas ja Sanna Kiiski kertovat raviharrastajille paljon.
Ypäjä sai valmennuskeskusstatuksen vuonna 2017 ja sen jälkeen opistolle on perustettu niin varsakoulu kuin ratsuakatemiakin.
– Opetus ja urheilu on pyritty yhdistämään mahdollisimman luontevasti, Pirkko Herd muistuttaa.
Raviurheilulla edessä mittavat haasteet
Jari Vähänen on toiminut rahapelialalla kohta 30 vuotta ja tuntee alan läpikotaisin jokaiselta kantilta.
Hän, jos kukaan, tietää varmasti hyvin, että raviurheilulla on edessään todella mittavat haasteet.
– Mutta jollain sektorilla ravipuoli on pärjännyt ihan hyvin ja se on digipelaaminen. Ravien vaihdosta tulee digipuolelta yli 70 prosenttia kun se muissa Veikkauksen peleissä on noin 30 prosenttia pienempi.
– Mobiilipelaaminen on kiristänyt kilpailua laidasta laitaan ja asiakaskunnan vaatimustaso kasvaa kasvamistaan. Näyttää myös siltä, että alalle on tulossa uusia, todella suuren luokan toimijoita, joten haasteet eivät ainakaan vähene.
Raviurheilun katsojamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa, mutta suurtapahtumiin riittää edelleen väkeä. Ongelma ei vaivaa pelkästään Suomea vaan myös Ruotsia ja Ranskaa.
– Solvallassa voi olla arkena vajaat 500 katsojaa, Pariisin Vincennesissä vieläkin vähemmän. Vermossa, jossa käyn joko keskiviikko, olin syksyllä näkevinäni yhden ihan uuden ihmisen.
Raviurheilua on pitkään rahoitettu pelaamisella ja hevosenomistajien pussista, mutta tähän voi Vähäsen mukaan tulla muutos.
– Yhtiö, joka ei tähtää pelkästään voiton maksimointiin saattaa tehdä parasta tulosta kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa.
Rahapelien mittasuhteet ovat maailmanlaajuisesti hirmuiset. Jari Vähänen kertoo, että rahapeleihin hävitään reilut 400 miljardia euroa vuodessa. Helppoa ei ole Veikkauksellakaan, sillä pelivaihto putoaa pari prosenttia vuodessa, vaikka pelaamisen määrä kasvaa.
– Kansa on siirtymässä yhä enemmän kansainvälisille pelikentille, Vähänen tiivistää.
Vähänen ja Herd puhuivat PIlvenmäen strategiatyön kick off -tilaisuudessa. FL
