Lounais-Häme

Pitäisikö Jukka Jalosta kunnioittaa muulla tavoin kuin puiston uudelleennimeämisellä?

Kuva: Riku Hasari
Kuva: Riku Hasari

Riihimäen kaupunki ilmoitti tällä viikolla nimeävänsä Keskuspuiston uudelleen Jukka Jalosen puistoksi. Nimeämisellä kaupunki kunnioittaa Jalosen työtä Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana.

Nimeämisuutinen aloitti vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa.

Osa keskustelijoista on ollut sitä mieltä, että paikkojen nimeäminen tulisi suunnata jo edesmenneiden sankareiden muistoksi.

 

Lue myös: Riihimäen keskuspuistosta tulee Jukka Jalosen puisto – “Hän on Riihimäen suuri mies ja tärkeä pr-lähettiläs” (17.6.2019)

 

Kotimaisten kielten keskus Kotus on samoilla linjoilla nimeämistä kritisoivien keskustelijoiden kanssa, vaikka Suomessa ei ole varsinaista paikannimilakia kuten monissa muissa maissa.

– Meidän suositus on, että elävien sankareiden mukaan ei nimettäisi paikkoja, Kotuksen tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä työskentelevä nimistönhuoltaja Tiina Manni-Lindqvist linjaa.

Hän perustelee linjausta sillä, että henkilön mukaan paikkojen nimeämisessä kuuluisi tarkastella ihmisen koko elinkaarta.

– Elossa olevien henkilöiden kunnioittamisessa voisi pohtia muita vaihtoehtoja, Manni-Lindqvist miettii.

Myös YK on samoilla linjoilla.

YK:n paikannimikonferenssin suosituksen mukaan paikkojen pysyvää nimeämistä elävien henkilöiden mukaan tulisi välttää.

Manni-Lindqvist kertoo, että YK suosittaa jättämään viiden vuoden etäisyyden kuolinhetkeen.

Esimerkiksi Tuusulassa viisi vuotta sitten menehtyneen Aarno Ranisen muistoksi suunnitellaan nimikkokujaa tai muistolaattaa.

 

Lue myös: Mestarivalmentaja Jukka Jalonen: “Tiesimme, että suomalaiset positiivisella tavalla sekoavat” (29.5.2019)

 

Katujen uudelleennimeämistä on Kotuksen mukaan vältettävä.

Kun esimerkiksi kadun nimeä vaihdetaan, se menettää tärkeimmän tehtävänsä eli opastavuutensa.

Kotuksen mukaan opastavuus vaikeutuu lähes aina, kun olemassa oleva, käyttöön vakiintunut paikannimi muutetaan. FL