Lounais-Häme

Poikkeusolot muuttavat monen ruokailutottumuksia – Osa hakee syömisestä lohtua, osa syö vähemmän stressin takia

Ravitsemusterapeutti: "Työpaikalla työ myös usein rytmittää ruokailua, mikä auttaa ylläpitämään säännöllistä ateriarytmiä. Etätöissä säännöllinen syöminen voi ikään kuin unohtua."
Ravitsemusterapeutti: "Työpaikalla työ myös usein rytmittää ruokailua, mikä auttaa ylläpitämään säännöllistä ateriarytmiä. Etätöissä säännöllinen syöminen voi ikään kuin unohtua." Kuva: Anja Filppula
THL:n asiantuntija uskoo, että kotioloissa moni korvaa säännölliset ja terveellisemmät ateriat jatkuvalla napostelulla ja välipaloilla. Kuva: Anja Filppula, arkisto

Syömiseen vaikuttavat muun muassa stressi, ympäristö, tulotaso sekä arjen hallinnan taidot. On siis todennäköistä, että monen suomalaisen ruokailutottumukset ovat muuttuneet poikkeusoloissa, kertoo Itä-Suomen yliopiston yliopisto-opettaja ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reija Männikkö.

Männikön mukaan poikkeusoloissa eläminen aiheuttaa lähes varmasti jonkinlaisen stressireaktion. Stressin vaikutukset syömistottumuksiin ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut syövät vähemmän kuin ennen, toiset enemmän kuin ennen, ja joillakin syömisen hallinta hankaloituu. Jotkut syövät terveellisemmin, toiset epäterveellisemmin ja osa aivan kuten ennen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan moni suomalainen harrastaa lohtusyömistä. Poikkeusoloissa tämä saattaa korostua entisestään.

–  Kun stressaa, harmittaa, väsyttää tai ahdistaa, parempaa oloa haetaan ruoan avulla. Monesti ruoka toimii lohduttajana, mistä syystä siihen on helppo turvautua jatkossakin.

Poikkeusoloissa olisi Kuusipalon mukaan tärkeä virkistää itseään fyysisellä aktiivisuudella. Se parantaa usein myös syömisen hallintaa.

Jos syöminen on ollut ongelma jo ennen koronapandemiaa, se on hankaloitunut suurella todennäköisyydellä nyt entisestään. Syömishäiriöliiton asiantuntijan Katri Mikkilän mukaan tämä on loogista, sillä syömishäiriö on keino käsitellä ahdistusta, hankalia tunteita ja vaikeita elämäntilanteita.

–  Tutut rutiinit ovat jääneet pois, on epävarmuutta ja huolta tulevasta, liikuntamahdollisuudet ovat vähentyneet, ja yksinäisyyden kokemus korostuu. Monella on tavallista enemmän aikaa murehtia syömisiään ja omaa kehoaan.

Säännöllisyys voi unohtua etätöissä

Ravitsemusterapeutti Männikön mukaan työpaikkaruokaloita hyödyntävät syövät keskimäärin terveellisemmin kuin ne, joilla on työpaikalla omat eväät. Erityisesti kasvisten käyttö on ruokaloissa syödessä runsaampaa ja monipuolisempaa kuin kotioloissa.

–  Työpaikalla työ myös usein rytmittää ruokailua, mikä auttaa ylläpitämään säännöllistä ateriarytmiä. Etätöissä säännöllinen syöminen voi ikään kuin unohtua.

THL:n Kuusipalo puolestaan uskoo, että kotioloissa moni korvaa säännölliset ja terveellisemmät ateriat jatkuvalla napostelulla ja välipaloilla. Liiallisten energiamäärien ja lihomisen taustalla on usein juuri se, ettei osata syödä säännöllisesti.

Aterioita valmistettava enemmän

Männikkö kertoo tutkimusten osoittavan, että pienituloisten ruokailutottumukset ovat usein huonommat kuin varakkailla. Koronavirustilanne on heikentänyt monen tulotasoa ja aiheuttanut siten vaikeuksia myös ruoan hankintaan.

Syömiseen vaikuttavat arjen hallinnan taidot taas näkyvät esimerkiksi siinä, että monessa perheessä lapset ovat nyt päivisin kotona. Aterioita pitää siis valmistaa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.

–  Mitä tänään syötäisiin -kysymyksen kanssa kamppailu johtaa herkästi ruokavalion kapenemiseen, Männikkö sanoo.

Kuusipalon mukaan moni vanhus syö myös normaalioloissa liian yksipuolisesti eikä säännöllisestä ateriarytmistä välttämättä muisteta pitää kiinni. Eristyksessä oleminen helposti heikentää ruokahalua.

Kuusipalo muistuttaa, että ikäihmisten painoa on tärkeä seurata säännöllisesti myös poikkeusoloissa. Raju painonlasku voi viitata moniin sairauksiin. STT

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti