Lounais-Häme Lounais-Häme

Poliisi käyttää elokuvista tuttua tunnistusriviä harvoin, mutta rikoskomisario pitää sitä tärkeänä työkaluna

Elokuvista tuttu tilanne, jossa rikoksesta epäilty seisoo muutaman muun henkilön kanssa heitä peililasin takaa tarkkailevan todistajan nähtävänä, on Suomessa harvoin käytetty työkalu.
Kuva: Soile Toivonen
Kuva: Soile Toivonen

Rikoksesta epäiltyä seisotetaan Suomessa tunnistusrivissä hyvin harvoin. Poliisin oikeutta käyttää ryhmätunnistusta tarkennettiin laissa vuonna 2004. Tarkoitus tehostaa törkeiden rikosten selvittämistä, mutta ryhmätunnistus on koko maassa jäänyt harvinaisuudeksi.

Hämeen poliisissa ryhmätunnistusta ei välttämättä käytetä edes vuosittain.

– Tunnistamista käytetään aivan yksittäisissä tapauksissa, rikoskomisario Jari Kiiskinen Hämeen poliisista kertoo.

Ryhmätunnistamisen käytöstä päättää tutkinnanjohtaja. Myös syyttäjä voi vaatia sitä.

– Yleensä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä pohtivat esitutkinnan keinoja yhdessä. Syyttäjällä on aina oltava tilaisuus olla läsnä ryhmätunnistuksessa.

Tunnistamiset on nykyään videoitava.

Forssan Lehti uutisoi helmikuussa petostuomiosta, jossa kaksi naista huijasi mieheltä pankkikorttitunnukset siiderinhuuruisen illan aikana. Poliisi käytti jutun tutkinnassa ryhmätunnistusta, ja mies tunnisti rivistä toisen rikoksista tuomituista naisista.

Mies kertoi poliisille tunnistaneensa naisen paitsi kasvojen, myös muun olemuksen vuoksi. Juuri tässä on ryhmätunnistamisen vahvuus verrattuna valokuvista tunnistamiseen, Jari Kiiskinen sanoo.

– Ryhmätunnistuksessa pystytään havainnoimaan henkilön liikkumista, puhetta ja olemusta ylipäätään. Tunnistettavia voidaan käskeä puhumaan ja kävelemään, mikä antaa paljon valokuvia paremman kokonaiskuvan.

Ryhmätunnistamisen suosiota syö järjestämisen haastavuus. Tunnistusrivissä pitää olla epäillyn lisäksi vähintään viisi vertailuhenkilöä, joiden pitää muistuttaa todistajan tai asianomistajan nimeämiä tuntomerkkejä tekijästä.

– Valokuvia löytyy vertailtavaksi poliisin rekistereistä helposti, mutta emme voi määrätä tunnistusriviin toisista rikoksista epäiltyjä. Käytännössä epäillyn lisäksi rivissä on yleensä konstaapeleita, Kiiskinen kertoo.

Poliisi voi velvoittaa sivullista henkilöä osallistumaan ryhmätunnistukseen vertailuhenkilönä vain, jos se on rikoksen laatu huomioon ottaen tärkeää asian selvittämiseksi. Vertailuhenkilö voi kuitenkin kieltäytyä osallistumasta, jos siitä aiheutuisi hänelle kohtuutonta haittaa.

Suomessa sivullinen voi saada vertailuhenkilönä olemisesta ”kohtuullisen korvauksen”. Yhdysvalloissa huomattavasti yleisemmin käytetyissä tunnistusriveissä esiintyminen on jopa eräänlainen sivutoimi.

Harvinaisuudestaan huolimatta Kiiskinen pitää ryhmätunnistusta tarpeellisena mahdollisuutena rikosten ratkaisemiseksi.

– Poliisihallitus päivitti juuri alkuvuodesta tunnistamismenettelymääräystä, jossa ryhmätunnistuksesta on annettu tarkka, määräysluonteinen ohjeistus. Jos tunnistusrivin mahdollisuutta ei olisi, menettäisimme hyvän, vaikkakin vähän käytetyn työkalun. FL

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic