Lounais-Häme Helsinki

Poliisi huolissaan kiristysilmiöstä — Useilta rakennusyrityksiltä on vaadittu satojatuhansia euroja maksuksi kaavavalituksen perumisesta

Lounais-Suomen poliisi tutkii kahta aiemmin pimennossa pysynyttä kiristysjuttua, joissa epäilty tekijä vaati rakennusyhtiöiltä 230 000 euroa vastineeksi kaavavalituksen perumisesta. Rakennusalan etujärjestön Rakennusteollisuus RT:n tiedossa on useampi tapaus, jotka eivät ole edenneet poliisille. Poliisi pelkää, että tapaukset ovat jäävuorenhuippu laajemmasta piilorikollisuuden ilmiöstä.
Rakennusalan etujärjestön vastaavan lakimiehen Ville Wartiovaara mukaan kiristysyrityksissä rakennusyhtiöillä pitäisi olla yksi ainoa vaihtoehto: tehdä asiasta rikosilmoitus. Kuva: Joel Maisalmi
Rakennusalan etujärjestön vastaavan lakimiehen Ville Wartiovaara mukaan kiristysyrityksissä rakennusyhtiöillä pitäisi olla yksi ainoa vaihtoehto: tehdä asiasta rikosilmoitus. Kuva: Joel Maisalmi

Poliisin tietoon on tullut useita tapauksia, joissa yksityishenkilöiden epäillään vaatineen rakennusyhtiöiltä merkittäviä summia rahaa valitusten perumisesta. Poliisi on huolissaan ilmiöstä.

Lännen Media sai keväällä tietoonsa kaksi Lounais-Suomessa tapahtunutta kiristystapausta. Poliisi vahvistaa tutkivansa niitä rikosnimikkeellä törkeä kiskonta, jutut ovat siirtymässä syyttäjälle lähiaikoina.

Korkein oikeus käsittelee parhaillaan yhtä Helsingissä tapahtunutta törkeää kiristystä.

Rakennusyritysten etua valvovalla Rakennusteollisuus RT ry:llä on tiedossaan lisäksi kolme muuta samanlaista juttua lähivuosilta.

– Toivon, että nämä tapaukset eivät ole jäävuorenhuippu laajemmasta ja tähän saakka piilossa pysyneestä rikollisuuden ilmiöstä, toteaa rikoskomisario Jussi Helesvirta Lounais-Suomen poliisista.

Korkeimmalta oikeudelta on tulossa tänä vuonna ratkaisu Helsingissä vuonna 2013 tapahtuneesta jutusta, jossa mies vaati kiinteistöyhtiöltä 60 000 euroa kaavavalituksen peruuttamisesta. Yhtiö maksoi epäillylle 25 000 euroa.

Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä kiskonnasta.

Lounais-Suomen poliisissa tutkinnassa olevat jutut tapahtuivat Kaarinassa vuosina 2011 ja 2018.

– Tuoreemmassa tapauksessa rakennusyhtiö teki rikosilmoituksen, kun sille tuli vaatimus maksaa 30 000 euroa korvaukseksi kaavavalituksen poisvetämisestä, kertoo tutkinnanjohtaja Helesvirta.

Vanhemmassa jutussa kaksi merkittävää rakennusyritystä maksoi valituksen peruuttamisesta samalle epäillylle 200 000 euroa.

– Toivottavasti rakennusliikkeet tekevät matalalla kynnyksellä ilmoituksen poliisille, jos kunnallisvalitusasioissa ilmenee kiristyksen piirteitä.

Vastineeksi rahaa tai osuus kohteesta

Rakennusteollisuus RT toteaa, että kiristystapausten todellista määrää on vaikea arvioida.

– Ikävä tosiaasia on, että nykyinen valitusjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin myös tällaisen toiminnan, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

– Yhdessä tietoomme tulleessa tapauksessa valittaja vaati rahaa tai vaihtoehtoisesti osuutta rakennuskohteesta, kertoo RT:n vastaava lakimies Ville Wartiovaara.

RT:n mukaan rahan vaatiminen panee yrityksen hankalaan tilanteeseen, sillä toisaalta rakennushankkeen viivästyminen voi aiheuttaa rakennusyhtiölle satojentuhansien tai jopa miljoonien eurojen vahingon.

Wartiovaara arvioi, että ainakaan suuret rakennusliikkeet eivät taivu mahdollisiin kiristysyrityksiin.

– Uskoisin, että isoimmissa yrityksissä ymmärretään, että jos näille antaa pikkusormen, ei se siihen pääty, Wartiovaara perustelee.

Kaarinan kaupungissa 200 000 euroa kaavavalituksen peruuttamisesta pulitti kaksi yritystä, joita poliisi kuvailee merkittäviksi. RT kuuli tapauksesta Lännen Medialta.

– Kiristyksen tai sen yrityksen näyttäminen voi olla vaikeaa. Pidänkin tulevaa KKO:n ratkaisua Helsingin kaavavalitusasiassa merkittävänä rajavetona sallitun ja ei-sallitun välillä, Wartiovaara sanoo.

– Mahdollisella syyksi lukevalla ratkaisulla olisi myös ennalta estävä vaikutus tällaisesta toiminnasta itselleen elinkeinoa kaavaileville tahoille.

Jarrutusvalitukset melko yleisiä

RT kysyi viime vuonna rakennus- ja kaavoitusalan ammattilaisilta rakennushankkeisiin kohdistuvien jarrutus- tai kiusantekovalitusten yleisyyttä. Kysely osoitettiin 50 suurimmassa kunnassa toimivalle rakennus- ja kaavoitusammattilaiselle.

Vastaajista 92 prosenttia kertoi törmänneensä niihin työssään — joka kymmenes usein, puolet silloin tällöin ja kolmasosa harvoin.

– Kansalaisilla on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä rakennushankkeisiin, ja monissa valituksissa tämä on myös vilpitön tarkoitus, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

RT:n mukaan kunnallisvalitusjärjestelmää tulisi järkeistää niin, että perättömät valitukset olisi mahdollista karsia pois ennen oikeuskäsittelyä. Lisäksi valitusoikeus pitäisi rajata vain niille tahoille, joihin kaava oikeasti vaikuttaa.

– Esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan kauppakeskus Redin rakennustyöt viivästyivät kahdella vuodella kilometrin päässä asuvan henkilön valituksen takia.

RT:n mukaan tämä johti myös alueen uudistaloihin muuttaneiden ihmisten palveluiden viivästymiseen.

Rakentajaan suoraan vaikuttavia kaavoja ovat tyypillisesti yleiskaava, asemakaava ja rantakaava. Hallinto-oikeuksien käsiteltäviksi valituksia näistä tulee 400–500 kappaletta vuosittain.

Tilastojen mukaan noin joka kymmenes valitus raukeaa ennen oikeuskäsittelyä joko peruuttamisen tai tutkimatta jättämisen takia.

Valittaa voi kuka tahansa

Korkein oikeus ratkoo parhaillaan juttua, jossa mies vaati kiinteistöyhtiöltä 60 000 euroa kaavavalituksen peruuttamisesta.

Lounais-Suomen poliisilta on siirtymässä syyteharkintaan kaksi juttua, joissa sama epäilty kiristi kolmelta eri rakennusyhtiöltä yhteensä 230 000 euroa kaavavalituksen perumisesta.

Rakennusalan etujärjestö Rakennusteollisuus RT:n tiedossa on lähivuosilta lisäksi kolme muuta kiristysyritystä, joissa jutut eivät ole edenneet poliisille.

Rakennuskaavasta voi valittaa kuka tahansa.

Vuonna 2018 maakunta-, yleis-, asema- ja rantakaava-asioista tehtiin hallinto-oikeuksiin 428 valitusta. Valituksista raukesi joka kymmenes, ja joka viides johti kaavamuutoksiin.

Vuosina 2016–2017 valituksia tehtiin 400–500 vuosittain, näistä raukesi keskimäärin joka kymmenes ja muutokseen johti 10–16 prosenttia.

Uusimmat