Lounais-Häme Forssa

Poliisijohtaja Jari Taponen: Valtaosa kansanedustajista ei voi kokea vihapuhetta, se on vain huonoa käytöstä

Ennalta estävän poliisitoiminnon johtaja Jari Taponen ei lähtisi kriminalisoimaan vihapuhetta.
Kansanedustajiin ja some-keskustelijoihin kohdistuu yhä enemmän haukkumasanoja. Rikoksen tunnusmerkistöä kirjoittelu ei täytä, ellei se esimerkiksi loukkaa kunniaa tai kiihota kansanryhmää vastaan. Kuvamuokkaus: Lassi Puhtimäki Kuva: Viki Salonen
Kansanedustajiin ja some-keskustelijoihin kohdistuu yhä enemmän haukkumasanoja. Rikoksen tunnusmerkistöä kirjoittelu ei täytä, ellei se esimerkiksi loukkaa kunniaa tai kiihota kansanryhmää vastaan. Kuvamuokkaus: Lassi Puhtimäki Kuva: Viki Salonen

Keskustelu vihapuheesta on käynyt ainakin sosiaalisessa mediassa aktiivisena etenkin sen jälkeen, kun “Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” -tutkimuksen tulokset julkistettiin lokakuun alussa. Tutkimuksessa selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan kolmannes kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Kaksi kolmesta päättäjästä arvioi julkisessa keskustelussa esiintyvän vihapuheen lisääntyneen viime vuosina.

Poliisin näkökulmasta valtaosa kansanedustajista tai kuntapäättäjistä ei voi kokea vihapuhetta. Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän poliisitoiminnon johtaja, ylikomisario Jari Taponen muistuttaa, että vihapuhe määritellään vähemmistöryhmiin kohdistuvaksi puheeksi. Niinpä määritelmä ei kata esimerkiksi Yhdysvaltain tai Suomen presidenttejä kohtaan esitettyä vihapuhetta. Sama koskee kansanedustajia.

– Poikkeuksena on rangaistavaksi vihapuhe, joksi poliisi luokittelee esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä kohtaan tehdyt kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Kun kyse ei ole rikoksesta, kansanedustaja ei poliisin käyttämän vihapuhe-määritelmän mukaan koe vihapuhetta, se on vain huonoa käytöstä, Taponen sanoo.

Vihapuheen määrittely vaikeaa

Tutkimuksen mukaan oikeudellisten toimien lisäksi myös muiden tekojen avulla voidaan torjua ja ehkäistä vihapuhetta. Tutkimuksen tekijät ehdottavat toimenpiteiksi päättäjien nykyistä vahvempaa arvojohtajuutta ja vihapuheen tuomitsemista, hyväksytyn puheen rajojen määrittelyä poliittisessa toiminnassa sekä sosiaalisen median alustojen vastuunkantoa.

Keskustelua on käyty myös “tavallisen” vihapuheen kriminalisoimisesta. Tätä ovat esittäneet ainakin jotkut kansanedustajat. Myös sisä-, oikeus- ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä katsoo, että sananvapauteen liittyvät viharikokset tulisi säätää virallisen syytteen alaisiksi ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi virkatoimiensa, työtehtäviensä tai luottamustehtäviensä hoitamisen vuoksi.

Taponen ei pidä vihapuheen kriminalisointia tarpeellisena.

– Laissa on jo määritelty rikollinen puhe tai kirjoitus. Olisi rikosoikeudellisesti hankala määritellä, mikä on vihapuhetta. Näen nykyisen tilanteen riittävänä. En näe, että vihapuheen kriminalisointi rauhoittaisi kirjoittelua tai ennaltaehkäisisi sitä.

Johtaako lisääntyvä vihapuhe väkivaltaan?

Puhe on puhetta ja teot ovat tekoja. Niin kauan kun vihapuhe pysyy puheen tasolla, Taponen ei ole kovin huolissaan. Hän näkee, että lisääntyvä vihapuhe saattaa johtaa spontaaneihin väkivaltatilanteisiin.

Erityisesti vihapuhetta tai huonoa nettikäytöstä esiintyy maahanmuuttoon liittyen. Taponen huomauttaa, että Helsinkiin on ennusteiden mukaan asettumassa kymmenen seuraavan vuoden aikana noin 100 000 uutta asukasta, joista 75 prosenttia on taustaltaan vieraskielisiä. Tämä omalta osaltaan on varmasti lisäämässä vihapuhetta ja asuinalueiden eriytymistä, mistä Taponen on huolissaan.

– Meidän on kyettävä luomaan luottamusta poliisiin ja muihin viranomaisiin, jotta eriytymässä olevat henkilöt saadaan takaisin yhteiskunnan mekanismiin. Jos heillä ei ole luottamusta, hei eivät ota meihin yhteyttä ja voi syntyä yhteisöjen sisäisiä, epäterveitä valtarakenteita.

Hän kertoo, että poliisi tekee paljon töitä maahanmuuttoon liittyvien lieveilmiöiden, kuten kunniaväkivallan hillitsemiseksi.

– Ilmiö on olemassa ja kitkettävä pois. Meille tulee asiaan liittyen paljon yhteydenottoja muun muassa nuorilta tytöiltä, Taponen kertoo.

Asialliseen keskusteluun ei kuulu suun tukkiminen

Moni kokee, että vihaisen puheen (tai kirjoittamisen) salliminen on merkki laajasta sananvapaudesta, mutta Taponen on tästä eri mieltä. Hän on harmissaan siitä, että netissä yleistynyt huono käytös kaventaa sananvapautta.

– Kuten siinä tutkimuksessakin todetaan, pieni, anonyymeina esiintyvä porukka trollaa keskustelua netissä. Se muokkaa keskustelua niin, ettei tavallinen ihminen halua siihen osallistua.

Taponen on huomannut, että sananvapaus kapenee myös niin, ettei maahanmuuttoon liittyvistä lieveilmiöistä keskustella, kun pelätään rasistiksi leimautumista.

– Jos halutaan asiallista keskustelua, ei voida hyökätä toisen kimppuun yrittämällä tukkia suu tai laittaa sanoja keskustelukumppanin suuhun. FL

Uusimmat