Lounais-Häme

Poliisin vinkkimiesten rekisteröinti ei ole Poliisihallituksen mukaan karkottanut tietolähteitä

Helsinki
14.08.2018, 03:09

Kotimaa

Poliisilla on eri yksiköissä vaihteleva määrä niin sanottuja vinkkimiehiä, joilta pyritään saamaan tietoa sekä tapahtuneista että tulevista rikoksista tai turvallisuutta vaarantavista tapahtumista, kertoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta. Tarkempaa tietoa tietolähteistä tai niiden määristä ei kerrota julkisuuteen, sillä rikollispiireissä poliisin vasikaksi paljastuminen voi tietää jopa hengen lähtöä.
Tiistaina alkavassa virkarikosoikeudenkäynnissä on kyse juuri tällaisten tietolähteiden käytöstä, niiden rekisteröinnistä ja tietolähteiden käytön valvonnasta. 2010-luvun taitteessa Jari Aarnion johtamalla Helsingin huumepoliisilla ei ollut yhtään kirjattua tietolähdettä, vaikka yleisessä tiedossa oli, että sillä oli merkittävä tietolähdeverkosto. STT:n tietojen mukaan noin kymmenen tietolähteen paperit lojuivat Aarnion autotallissa. Aarnio kertoi, että paperit päätyivät autotalliin vahingossa poliisin kahden muuton seurauksena.
Syytettynä on käytännössä koko poliisin silloinen korkein johto poliisiylijohtajana toiminutta Mikko Paateroa myöten. Heidän osaltaan syytteissä on kyse huumepoliisin tietolähteiden käytön valvonnasta ja mahdollisesta valvomattomuudesta, eli myös esimiehistöä halutaan vastuuseen epäillyistä väärinkäytöksistä.
Tietolähteet tulee rekisteröidä, jotta poliisin toimintaa tietolähteiden kanssa pystytään valvomaan ja toisaalta myös siksi, että tietolähteiltä saatua tietoa pystytään hyödyntämään laajasti.
– Kyseessä on vaativa poliisitoiminnan osa-alue, joka edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Keskeistä on toimijoiden selkeä käsitys toimivaltuuksien rajoista ja tietoisuus toimintaan liittyvistä riskeistä, Saukoniemi kertoo.
Tietolähteiden käytön rekisteröimisessä on kyse sekä rikoksesta epäillyn että viranomaisen itsensä oikeusturvasta. Valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi sellaisia riskejä, että poliisi voisi teettää tietolähteellä viranomaistoimintaan kuuluvia tehtäviä tai antaa rikoksia anteeksi. Toisaalta esimerkiksi rikoksesta epäilty voisi väittää, että poliisi on ohjannut hänet rikolliseen toimintaan käyttämänsä tietolähteen myötävaikutuksella. Dokumentaation tarkoitus on, että pystytään jälkikäteen tarkistamaan mitä toimenpiteitä tietolähteen kanssa on tehty.

“Toimintaa on ollut rekisteröinnistä huolimatta”

Saukoniemen mukaan keskustelu Helsingin huumepoliisin tietolähteiden rekisteröimättömyydestä ja poliisin pelisäännöistä ei ole lopettanut tietolähdetoimintaa.
– Toimintaa on ollut rekisteröinnistä huolimatta. Eivät tietolähteet suhtaudu poliisin kanssa toimimiseen niin kriittisesti kuin jotkut ovat väittäneet.
Tietolähteiden käyttö oli vielä vuoteen 2005 asti laissa sääntelemätöntä toimintaa, ja sillä on pitkät perinteet. Sääntelyä on lisätty pikkuhiljaa, ja tuoreimmat kirjaukset poliisi- ja pakkokeinolakeihin on lisätty vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen lakiin. Poliisihallinto on hiljattain päivittänyt salaista tiedonhankintaa koskevan määräyksensä. Tietolähdetoiminnan ohjeistus on kuitenkin salassa pidettävä.
– Jos katsoo salaisia pakkokeinoja yleensä, pykälien lukumäärähän on kasvanut kovasti. Niiden kauttahan puututaan kuitenkin rikoksesta epäillyn perusoikeuksiin ja viranomaisen toiminnasta täytyy säätää laissa.
Aivan ongelmatonta sääntelyn lisääntyminen ei poliisin mukaan kuitenkaan ole. Poliisi haluaisi tietenkin mahdollisimman tehokkaita työkaluja ja esimerkiksi tietolähteen ohjattu käyttö on poliisin mukaan nykyään vaikeaa. Ohjatulla käytöllä tarkoitetaan sitä, että tietolähde esimerkiksi esittelisi peitetoimintaa tekevän poliisin rikollispiireihin tai yrittäisi hankkia tietoja rikollispiireistä poliisin pyynnöstä.
– Siinä on velvollisuus ilmoittaa tutkinnan kohteelle, että poliisi on käyttänyt tietolähdettä, ellei saada erikseen tuomioistuimen päätöstä siitä, ettei ilmoitusta tarvita. Kun pitää ilmoittaa, niin sen jälkeen tietysti alkaa kova selvitys, että kuka poliisille on puhunut ja lähteiden turvallisuus tulee jo lain sanamuodonkin mukaan turvata sekä tiedonhankinnan aikana että sen jälkeen.
Lähde ei voi myöskään osallistua rikolliseen toimintaan, eikä esimerkiksi voi toimia kuljettajana kun jotakin laitonta siirretään. Poliisin pitää puuttua myös lähteen tekemiin rikoksiin, jos se saa sellaisesta tiedon.

STT

Kuvat:

Uusimmat