Polkevatko koronarajoitukset nuorten hyvinvointia Kanta-Hämeessä? Johtajaylilääkäri vastaa: "Ehkä meillä on ollut aika kevyt apuverkosto"

Lasten ja nuorten ryhmäharrastusten rajoitukset herättävät voimakkaita tunteita.

Tämän on huomannut myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä, joka on saanut vastattavakseen tiukkoja kysymyksiä lasten jaksamisesta korona-aikana.

– Jos nuorten koko elämän terveys on nyt näistä harrastustoiminnoista kiinni, mietin, että ehkä meillä on ollut aika kevyt apuverkosto siellä perustasolla, esimerkiksi terveydenhoidon yhteydessä kouluissa ja neuvoloissa. Se kertoo, että meillä on jonkinlainen vaje siinä. Sitä tarvitsee varmasti jatkossa vahvistaa, Järvelä pohtii.

Lukiolaisten lähetteet nuorisopsykiatriaan ovat lisääntyneet syksyllä Kanta-Hämeessä, mikä huolestuttaa häntä.

– Nuorisopsykiatriassa on tällä hetkellä lääkäripula. Vielä tarve on pystytty täyttämään venymisellä, mutta kyllä se tosi tiukkaa tekee, Järvelä myöntää.

Johtajaylilääkäri arvioi lukiolaisten lisääntyneiden yhteydenottojen liittyvän epävarmuuteen, opiskelurytmin muutoksiin ja siihen, että tunne johonkin ryhmään kuulumisesta ovat vaikeutuneet korona-aikana.

– Kokonaisuudessaan näin pitkään jatkunut poikkeuksellinen tilanne varmasti näkyy lasten, nuorten ja perheiden hädässä. Tämä korona-aika on kuormittanut myös vanhempien jaksamista.

Kanta-Hämeen koronatartunnat ovat tulleet pääosin ulkomailta ja matkailusta sekä perhetapaamisista. Suurin osa tammikuussa tartunnan saaneista on 20–40-vuotiaita.

Järvelä myöntää Kanta-Hämeen olevan tilanteessa tavallaan puun ja kuoren välissä, sillä maakunnassa on toimittu sosiaali- ja terveysministeriöltä tulleen ohjauksen mukaisesti.

– Olemme Kanta-Hämeessä aika hankalassa tilanteessa julkisen keskustelun ja suositusten uskottavuuden osalta. Ministeriöstä annetut työkalut ovat nämä. Kun työkalupakissa on vain vasara ja nauloja, akkuporakonetta ei voi käyttää.

Maakunnassa ovat käytössä täysimääräisesti epidemian leviämisvaiheen toimet. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin mukaan samat ministeriön ohjeet on jaettu kaikkialle maahan.

– Tämä on herättänyt paljon keskustelua erityisesti siksi, että lukujen valossa varsin samanlaisessa tilanteessa olevat maakunnat ovat saattaneet toimia toisin. Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme ovat tässä aika yhtenäisiä. Olemme saaneet suoran ohjeistuksen korkealta terveysviranomaiselta eli ministeriöstä, johon täytyy luottaa, Järvelä sanoo.

Hänen mukaansa rajoitukset pitäisi saada sovittua valtakunnallisesti.

Syy varovaisuuteen on koronaviruksen muunnos eli niin sanottu brittivariantti, jota on havaittu Kanta-Hämeessäkin.

Siihen liittyviä skenaarioita Järvelä kutsuu ”aika synkiksi”.

Jos brittimuunnos pääsisi Kanta-Hämeessä leviämään, se voisi sairaanhoitopiirin laskelmien mukaan tartuttaa jopa 60 ihmistä päivittäin.

– Terveyskeskusten ja kouluterveydenhuollon toimintaan tulisi merkittäviä häiriöitä, koska iso osa henkilöstöstä olisi siirrettävä koronan jäljitystoimiin, Järvelä aprikoi.

– Sairaalahoidossa potilasmäärän kasvu olisi katastrofi osastotoiminnalle ja teho-osastolle jo viikossa.

Tilanne helpottuu, jos rokottaminen etenee ajallaan.

– Rokotteet estävät vakavan tautimuodon tehokkaasti, ja erikoissairaanhoidon kuormitusennusteen osalta tilanne siltä osin näyttää koko ajan paremmalta.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä on koronan vuoksi sairaalahoidossa kolme ihmistä, joista yksi on lapsi. Terveyskeskushoidossa on yksi koronapotilas.

Kanta-Hämeessä todettiin keskiviikkona seitsemän uutta covid-19-tartuntaa. Tapauksista neljä oli Hämeenlinnan seudulla, kaksi Riihimäen ja yksi Forssan.

Hämeenlinnassa ravintola Albertin kellarissa lauantaina 16.1. kelo 19–22.30 välisenä aikana olleet henkilöt ovat mahdollisesti altistuneet koronavirustartunnalle. Heitä kehotetaan tarkkailemaan huolellisesti terveydentilaansa ja hakeutumaan testiin, jos oireita ilmenee. HÄSA