Lounais-Häme Forssa

Polte rintakehässä ei ollutkaan närästystä – Jukka Mansikkaniemi pelasti sydämensä hakeutumalla riittävän aikaisin tutkimuksiin

Polte Jukka Mansikkaniemen rintakehässä ei ollutkaan närästystä. Hän pelasti sydämensä 10 vuotta sitten hakeutumalla jo ensioireiden aikana tutkimuksiin.
Tammelalainen Jukka Mansikkaniemi harrastaa kevyttä liikuntaa joka päivä terveydellisistä syistä. Yksi hänen lajeistaan on vesijumppa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Refluksi.

Se oli lääkärin ensimmäinen diagnoosi, kun tammelalainen Jukka Mansikkaniemi valitti polttavaa tunnetta rintakehässään.

Vasta yksityisen klinikan rasituskokeessa selvisi, että kyse on jostain aivan muusta: Mansikkaniemellä todettiin sepelvaltimotauti.

Tutkimuksissa selvisi, että yksi hänen sydämensä pääsuonista oli 90-prosenttisesti tukossa. Mansikkaniemi joutui pallolaajennukseen.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat oikullisia, koska niiden oireet ovat hyvin moninaiset. Sydänsairaus ei välttämättä anna itsestään mitään merkkiä ennen kuin pitää jo soittaa hätänumeroon. Usein oireina ovat tuolloin huono olo, polte rintakehässä tai ahdistus. Aina kipu ei edes lamaannuta.

Forssan Seudun Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Okslahti.

Forssan Seudun Sydänyhdistyksen puheenjohtajan Jukka Okslahden mukaan sydänsairauksissa on tyypillistä, että rintakipu tai -ahdistus tulee rasituksen aikana tai aamulla. Usein rinnassa tuntuu poltetta, kihelmöintiä tai jopa lapaluihin tai leukaperiin asti heijastuvaa kipua ja ahdistusta. Olo on usein väsynyt, eikä energiaa riitä oikein mihinkään.

Mansikkaniemellä alkoi polte rintakehässä aamukävelyn aikana. Polte ei kuitenkaan häirinnyt kävelyä niin paljon, että lenkki olisi pitänyt keskeyttää. Kipua ehti tuntua rasituksen aikana useamman viikon ajan, ennen kuin Mansikkaniemi meni lääkärin vastaanotolle.

Julkisella puolella rasitustestiin olisi päässyt vasta useiden kuukausien päästä. Mansikkaniemi ei jäänyt odottamaan, vaan päätti maksaa yksityiselle lääkärille siitä, että saa tiedon sydämensä tilasta heti.

Pallolaajennuksesta on nyt 10 vuotta aikaa, eikä sydämessä ole sen jälkeen ollut tuntemuksia.

– Kipuni olivat siinä vaiheessa vasta oireilua, mutta ennakoivat pahinta.

Vaaroja on myös arjen touhuissa

Mansikkaniemi osaa sanoa ainakin kaksi syytä sille, miksi juuri hän sairastui.

Yksi tärkeistä tekijöistä ovat geenit. Kuka tahansa, jolla on suvussa verisuoni- ja sydänsairauksia, kuuluu riskiryhmään.

Toinen syy on kiire.

Mansikkaniemi oli yrittäjänä stressaantunut. Hän koki olevansa töissä 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa.

Stressi syö tutkitusti terveyttä, niin myös sydäntä.

Jukka Oksalahden mukaan rauhoittuminen onkin tärkeä taito kaikille, jotka haluavat ennaltaehkäistä sydänsairauksia. Hän suosittelee esimerkiksi luonnossa liikkumista.

Okslahti tietää, mistä puhuu. Hän sai itse sydäninfarktin vain 43-vuotiaana ja uskoo, että suurin yksittäinen taustatekijä oli stressi.

– Jos jotain siitä oppi, niin sen, että elämässä pitää osata rauhoittua. Katsella vaikka mökillä kaikessa rauhassa järveä ja sen tapahtumia.

Varmin tapa pitää sydäntaudit loitolla ovat kuitenkin terveelliset elämäntavat.

– Liikunta, liikunta ja liikunta, sanoo Jukka Mansikkaniemi.

Hän käy joka aamu 30 minuutin kävelyllä. Lisäksi hän vesijumppaa 1–2 kertaa viikossa ja käy kuntosalilla kerran viikossa.

– Käyn liikkumassa, vaikka aina ei tekisi mieli. Liikunnan jälkeen tulee hyvä olo.

Mansikkaniemi suosittelee tarkkailemaan myös omaa sykettään ja verenpainettaan säännöllisesti. Ne antavat yleensä viitteitä sydämen tilasta.

– Ihminen on hirveän mukavuudenhaluinen niin kauan, kun ei vielä ole oireita. Ajan myötä keho voi alkaa ilmoitella, että jotain puuttuu. FL

Sydän- ja verisuonitaudit

Pidetään suomalaisten kansantauteina. Ovat yleisin yksittäinen kuolinsyiden ryhmä.

Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia.

Sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain yhä noin 12000 suomalaista, vaikka sairauden yleisyys laskee.

Riskitekijät

Iän karttuessa riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa.

Myös tupakointi, perinnöllisyys, kovan rasvan suuri määrä ruokavaliossa, ylipaino, diabetes, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine lisäävät riskiä.

Miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua kuin naisilla.

Fingerpori

comic

Uusimmat