Lounais-Häme

Positiiviset kokemukset esille

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.

Vähän tällainen olo tuli, kun kuunteli Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviön ja Jämsän hallintoylilääkäri Heimo Lajusen kokemuksia yhteisyrityksestä.

Jämsän kaupunki ja Pihlajalinna oy ovat tuottaneet kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut viime vuoden syyskuusta lähtien. Mäntänvuoren Terveys oy taas on toiminut yhteistyössä Pihlajalinnan kanssa jo vuoden 2013 alusta asti ja yhteisyritys tuottaa lähes kaikki kaupungin tarvitsemat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut.

Sirviö kuvaili, kuinka Mänttä-Vilppulassa ajauduttiin pikavauhdilla tilanteeseen, jossa yhteisyritys piti perustaa. Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hylkäsi Jämsän kaupungin, Kuhmoisten kunnan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin sopimuksen marraskuussa 2012. Kahden viikon kuluttua valtuusto päätti, että sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto turvataan yhdessä Pihlajalinnan kanssa perustettavan yhteisyrityksen kautta. Yritys toimi TEKESin tukeman hankkeen pilottiprojektina vuoden 2013 alusta alkaen. Sirviön mukaan kaikki sote-päätökset on tehty yksimielisesti.

Mänttä-Vilppula omistaa yrityksestä 49, Pihlajalinna 51 prosenttia. Työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuteen yritykseen. Silloin heitä oli 380, nyt Sirviön mukaan yli 400.

-Tavoitteena oli tuottaa palvelut kolme miljoonaa euroa pienemmin nettokustannuksin. Siinä onnistuttiin ensimmäisenä toimintavuotena osittain, säästöt olivat kaksi miljoonaa euroa. Palaute asiakkailta ja työntekijöiltä on ollut pääosin hyvää, Sirviö kertoi.

Kaupunginjohtaja kuvaili, kuinka yhteisyrityksen tavoitteena on tuottaa yhteiskunnallista hyvää vastuullisella, avoimella ja läpinäkyvällä liiketoiminnalla. Yrityksellä on rajoitettu voitonjako, sillä se Käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittaen sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti.

Sirviön mukaan kaupunki oli ajautumassa kriisikunnaksi hallitsemattomasti kasvaneiden sote-menojen takia.

-Erikoissairaanhoidon kulut vuonna 2010 kasvoivat 14,5 prosenttia ja perusterveydenhuollon 19 prosenttia vuonna 2011 lisäämättä mitään palveluja. Tarkastuslautakunta oli tekemässä siitä poliisiasiaa, mutta yhteisyritys pelasti tilanteen, Sirviö sanoi.

Mänttä-Vilppulan sotemenot eivät ole kasvaneet uuden yrityksen myötä, vaan ovat pysytelleet alle 40 miljoonassa eurossa. Koko maassa kasvun keskiarvo on ollut viiden prosentin luokkaa. Kunnassa on suoriuduttu yhteisyrityksen alkutaipaleesta mallikkaasti, vaikka lähtötilannetta Sirviö kuvailee kaaokseksi.

-Meillä oli perusterveydenhuollon kuudesta lääkärivirasta täytettynä kaksi ja viidestä hammaslääkärivirasta yksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei saanut rekrytoitua lääkäreitä, vaan palvelut ostettiin yksityisiltä. Kuuden kuukauden hoitotakuun rikkova hammaslääkärijono oli noin 400 henkilöä, osa hoidoista hankittiin Tampereelta asti yksityisiltä hammasklinikoilta.

-Vuoden 2013 aikana kaikki lääkärinvirat täytettiin suomalaisilla lääkäreillä, hammaslääkäripuolen ostopalvelusopimukset purettiin kesäkuussa ja lokakuussa 2014 jonot oli lisäresurssien avulla purettu.

Sirviön mukaan ympärivuorokautinen lääkärin vastaanotto on säilynyt, eikä yhtään sulkua tai sakkomaksua sairaanhoitopiiriltä ole tullut. Erikoissairaanhoidon palveluita on lisätty ja laitospaikkoja sekä akuuttivuodepaikkoja on kyetty vähentämään.

Kaupunginjohtaja kiitteli vuolaasti yhteistyötä Pihlajalinnan kanssa. Sekä Sirviön että hallintoylilääkäri Lajusen mukaan erittäin tärkeä tekijä yhteisyrityksen onnistumisessa on hyvä seuranta. Jämsässä ohjausryhmä tekee neljän kuukauden välein seurantakäynnin kuhunkin yksikköön ja saa raportin toimintaluvuista ja laatumittareista.

-Missään muualla julkisella puolella ei toimita näin. Meillä halutaan nähdä, mitä saadaan, Lajunen totesi.

Lajunen korosti sitä, että Jämsän Terveys oy on julkisen palvelun toimintaa, ei yksityistä. Ristiriitaa asiassa aiheuttaa se, että yhteisyrityksen perustamista Forssan seudulle on perusteltu sillä, että voidaan kiertää julkiselle toiminnalle asetettuja raameja päivystyksen ja erikoissairaanhoidon osalta.

Haasteitakin yhteisyritys on aiheuttanut sekä Jämsässä että Mänttä-Vilppulassa. Lajusen mukaan Jämsässä parantamisen varaa on ollut lähinnä terveyskeskuslääkäreiden vaihtuvuudessa.

-Erimielisyyksiäkin on ollut, mutta mikään asia ei ole jäänyt ratkaisematta, Lajunen totesi.

Sirviön mukaan Mäntänvuoren Terveydessä on kompastelu hankintaprosesseissa, mikä toi epävarmuutta jatkuvuuteen. Nyt tilanne on selvä, sillä voimassa on 10+5 vuoden sopimus. Myös Mänttä-Vilppulassa lääkäreiden vaihtuvuus on tuottanut huolta. Kotihoidon prosessit ovat tuottaneet päänvaivaa.

-Haasteista on selvitty avoimuudella ja luottamuksella. Pelaamme yhteisyrityksessä yhteiseen maaliin, Sirviö kertasi. FL

 

Positiivisia kokemuksia
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviön listaamia yhteisyrityksen etuja.Päätöksenteko on lähellä kaupunkia, samoin asiatuntemus. Yhtiön hallituspaikat 3+3, erillinen ohjausryhmä seuraa sopimuksen toteutumista.Sopiminen yksityisen kanssa aitoa sopimista.Yrityksen johto sitoutunut ja avoin.Kaupungilla ja palveluntuottajalla samat tavoitteet.Kaupungin ääni kuuluu, kun omistusosuus 49%.Yksityisen toimijan ketteryys ja muutosjoustavuus.Kokonaisvastuu samalla toimijalla, mikä varmistaa toiminnan tehokkuuden ja laadun.Kustannusvastuu. Sopimuksella määritelty kustannustaso, josta voi poiketa vain erityisistä syistä yhteisillä päätöksillä. Varmistaa asiakkaiden tasapuolisen kohtelun.Yhtiön tekemä mahdollinen tulos jaetaan, jolloin kaupunki saa 49 prosentin osansa toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamisesta.Avoimuus, läpinäkyvyys, yhteistyö.Sovituista asioista on pidetty kiinni.Yhtiön kotipaikka korostaa toiminnan paikallisuutta.Yhteisövero tuloutuu kotipaikkakunnalle.

Fingerpori

comic