Lounais-Häme Ypäjä

Pottia putkeen! – Eläkeläiset haastoivat lapset hommiin ja istuttamaan yhdessä puita Ypäjällä

Perttulan kakkoset ja kolmoset aikovat seurata istuttamiensa taimien kasvua.
Keijo Mäki-Punto avitti pottiputken kanssa tiiviissä savitilsassa. Elsa Hossi, Max Koivula ja Juha Varhi (oik.) istuttivat kakkosluokan yhteisen taimen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Keijo Mäki-Punto avitti pottiputken kanssa tiiviissä savitilsassa. Elsa Hossi, Max Koivula ja Juha Varhi (oik.) istuttivat kakkosluokan yhteisen taimen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Perttulan koulun kakkosluokkalaiset eivät kauan aikailleet, kun tehtävänä oli istuttaa kuusentaimia Honkalan puistoalueelle. Kunta oli käynyt niittämässä heinät ja mätästämässä alueen valmiiksi. Eläkeliiton Ypäjän yhdistys haastoi lapset hommiin.

– Kivaa ja helppoa, summasivat lapset puiden istutuksen.

– Tällä luokalla on sen verran virtaa, että voisivat tehdä tätä koko päivän, luokanopettaja Juha Varhi kommentoi.

Kukin oppilas sai istuttaa oman nimikkotaimensa. Apua he saivat Eläkeliiton aikuisilta ja ohjeet taimet lahjoittaneen Metsä Groupin Suvi Maliselta.

Kun Malinen kysyi moniko on ennen istuttanut puita, hän sai hämmästyä. Istutushommat olivat tuttuja lähes puolelle luokasta.

– Noinko moni? Hienoa, hän totesi.

Merkkitikku maahan

Aino Vilhonen oli istuttanut omenapuun puutarhaan ja Minea Viljanen samoin.

– Mutta sitä ei istutettu tuollaisella putkella, vaan ihan käsin, Minea Viljanen lisäsi.

Tytöt aikovat käydä katsomassa omaa puuntainta ja näyttää sen myös vanhemmilleen. Oman tunnistaa itse tehdystä merkkitikusta.

Kukin taimi sai rinnalleen istuttajansa valmistaman merkkitikun. Oma taimi on näin helpompi löytää. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kukin taimi sai rinnalleen istuttajansa valmistaman merkkitikun. Oma taimi on näin helpompi löytää. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Kannattaa sitten liikkua varovasti, ettei tule talloneeksi taimia samalla, aikuiset neuvoivat.

Luokka tietää, että taimia ei voi jättää oman onnensa nojaan kasvamaan.

– Niiden ympäriltä pitäisi talloa heinät pois, etteivät ne vie kaikkea kasvun energiaa, lisäsi Kaapo Nylund.

Malinen ohjeisti lapset ja aikuiset käymään paikan päällä myös keväällä jo ennen ruohon kasvua.

– Vaikka taimet nyt painettiin hyvin jalalla kasvupaikalleen, ne pitää keväällä käydä tarkistamassa, koska maa on näin savista. Routa voi nostaa taimet ylös ja kuiva kevät sitten ne kuivattaa.

Puuksi vuodessa kahdessa?

Honkalan asuinalueen taustalla kasvaa metsää ja sen reunassa komeita kuusia. Lapset arvioivat niitä hetken ja miettivät kuinka kauan menee, että nyt istutetut ovat suuria puita.

– Pari vuotta, ehdotti yksi.

– Ehkä 50 vuotta, arvioi toinen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuusentaimi saattaa savimaassa juroa aikansa ennen kasvuunlähtöä.

Taimet saattavat juroa aikansa maanlaadun takia, mutta Malisen arvion mukaan paikalla kasvaa vakiintunut taimikko noin 130 sentin korkeudessa 8–10 vuoden kuluttua.

– Ennen kuin tässä on täysimittaiset puut, menee vuosikymmeniä. Tarkkaan ei voi ennustaa, koska kasvuolosuhteet vaikuttavat paljon kasvuun. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic