Lounais-Häme

Professori toivoo stoppia siltahankkeelle

-Miksi ihmeessä kaikista siltatyypeistä juuri ponttonisilta, päivittelee Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman professori Lauri Arvola.

Hän on juuri kuullut Ruostejärven suojeluyhdistykseltä, että Tammelan kunta suunnittelee ponttonisillan rakentamista Kurjenniemelle, yhdelle Ruostejärven kapeimmista kohdista.

Ponttonisilta tarkoittaa vedenpinnassa olevaa siltaa, joten Arvolan mukaan se vaikeuttaa suurella todennäköisyydellä veden virtausta.

Tammelan kunta ei ole tutkituttanut ulkopuolisilla tahoilla, miten virtaus vaikeutuu järvellä, jos silta rakennetaan.

Kunnan oma ympäristölautakunta on tullut siihen tulokseen, ettei silta vaikuta veden virtaamaan eikä todennäköisesti veden tilaan.

Arvola epäilee. Hän perustelee väitöstään virtausten heikkenemisestä järven valuma-alueilla.

Iso osa koko Ruostejärven vedestä valuu ensin Myllylahteen ja sen kautta muuhun järveen. Jos veden virtausta Myllylahden ja muun järven välillä vaikeutetaan kelluvalla sillalla, koko järven veden laatu heikkenee.

-On tärkeää, että ponttonisillan vaikutus veden virtaamaan selvitetään ennen rakennustöiden aloittamista, Lauri Arvola painottaa.

Hänen mukaansa tavallinen tolppien päälle rakennettava silta ei vaikuttaisi virtaamaan.

Huolellinen tutkimus on tärkeää jo sen vuoksi, että Ruostejärvellä on keskimääräistä järveä paremmat mahdollisuudet säilyä hyväkuntoisena. Alueella ei ole kuormittamaa maataloutta. Valuma-alueelta tulee järveen jonkin verran humusaineita, mutta professorin mielestä määrä ei ole hälyttävä.

Erityisen hankala ponttonisilta olisi Ruostejärvelle sen vuoksi, että järvi on herkkä muutoksille.

Järvessä on useita eristäytyneitä alueita, kuten Myllylahti, Toralahti ja Leppilampi. Tällaiset lahdelmat hankaloittavat veden vaihtuvuutta jo valmiiksi, puhumattakaan, jos niiden eteen rakennetaan ponttonisilta.

Arvolan mukaan pienikin järveen kohdistuva kuormitus voi aiheuttaa isoa haittaa, kun veden vaihtuvuus on heikko. Vaihtuvuutta ei siis saa entisestään estää.

-Eristäytyneet lahdelmat ovat jo tällä hetkellä järven akilleen kantapää.

Ruostejärveä uhkaa myös tummuminen. Veden kiintoaineiden määrä on toistaiseksi pieni, mutta lisääntyy ilmeisesti jatkuvasti. Järven happipitoisuus on varovaisessa laskussa, typen määrä kasvaa hiljalleen.

Turvemailta tulee ojia pitkin järveen humusaineita. Fosforipitoisuus ja koliformisten bakteerien määrä ei ole hälyttävä, mutta molemmat lievässä kasvussa.

Ratkaisuiksi järven tilan hitaaseen heikkenemiseen Arvola ehdottaa, että nykyisten ojien annetaan kasvaa umpeen, eikä uusia kaiveta.

Alueella olisi syytä varmistaa aiempaa huolellisemmin, ettei valuma-alueelta pääse humusaineita vesistöön.

Ja ennen kaikkea, kelluvaa siltaa ei saa rakentaa, ennen kuin sen vaikutus on selvitetty.

-Teillä on omintakeinen järvi. Älkää tehkö tyhmyyksiä. FL

 

Kurjenniemen silta
Silta rakennetaan ponttonirakenteisena kelluvista siltaelementeistä.Sillan pituus on 88,35 metriä ja leveys 3 metriä.Sillan keskiosaan jätetään veneitä varten 3 metrin levyinen kulkuaukko.Silta yhdistää Eerikkilän urheiluopiston ja Hämeen luontokeskuksen.Kunta on todennut, ettei silta vaikuta veden virtaukseen järvessä.Arvostettu vesistötutkija, professori Lauri Arvola varoittaa kuntaa hankkeesta. Hän kehottaa tekemään viralliset mittaukset veden virtaamasta ja ponttonisillan vaikutuksista.

Uusimmat