Lounais-Häme

Professorilta radikaali ehdotus: Annetaan Nesteen osakkeet kansalle

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kyseenalaistaa hallituksen suunnitelmat omistajaohjauksen suhteen.

Hän laskee, että valtio saisi esimerkiksi Nesteen niistä osakkeista, jotka siirtyisivät kehitysyhtiöön ja siten mahdollisesti myyntiin, noin miljardi euroa. Puttonen ei kuitenkaan sijoittaisi tuota summaa joihinkin muihin osakkeisiin, vaan antaisi osakkeet kansalle.

– Mielestäni parasta olisi, jos tehtäisiin osakeanti ja annettaisiin ne ilmaiseksi kansalaisille. Sitten ihmiset saisivat päättää, mitä he niillä tekevät, Puttonen sanoo.

Hän naurahtaa toimittajan kysymykselle, eikö ehdotus ole melkoisen radikaali.

– Meidänhän ne on. Mehän omistetaan ne jo nyt, vaikkemme mielläkään itseämme Nesteen omistajiksi, hän muistuttaa.

Puttonen vertaa tilannetta vaikkapa puhelinyhtiöiden tai Sammon taannoisiin osakeanteihin, joissa yhtiöiden asiakkaista tuli niiden omistajia.

– Näin konkretisoituisi se, että me omistetaan ne yhtiöt ja meidän tulisi olla kiinnostuneita niiden toiminnasta. Tällaisella polulla valtio voisi olla hyvin suunnannäyttäjä, Puttonen toteaa.

Marginaalisia muutoksia, visio puuttuu

Helsingin pörssin johtajanakin aikanaan toiminut professori Puttonen odotti hallituksen omistajaohjauslinjaukselta enemmän.

Kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti omistajaohjauksen vuosi sitten itselleen ja valmisteli asiaa vuoden, arvioitiin tekeillä olevan jotain suurta.

– Pääministeri sanoi, että taseet töihin ja tukemaan työllisyyttä. Odotus oli, että sieltä tulisi iso paketti, mutta kovin marginaalisia nämä muutokset ovat. Minun mielestäni tämä on vähän niin kuin business as usual. En sano, että tämä on näpertelyä, mutta vähän sen oloista, Puttonen sanoo.

Heti samaan hengenvetoon hän toteaa, ettei valtion pidäkään hötkyillä ja jatkuvasti muuttaa linjaansa.

– Mutta toivoin ehkä yleisempää visiota valtion roolista omistajuusmarkkinoilla pitkällä aikavälillä. Tuleeko valtion olla yritystoiminnassa omistajana vai tulisiko sen antaa markkinoiden määrittää toimintaa ja itse ottaa aktiivisesti askeleita pois omistajuudesta?

Hänen mukaansa omistajuutta ei pidä liikaa korostaa, sillä esimerkiksi huoltovarmuustekijät on mahdollista hoitaa myös yrityksiä koskevalla lainsäädännöllä. Puttonen muistuttaa, etteivät muut valtiot yleensä ole Suomen tavoin merkittäviä omistajia isoissa pörssiyhtiöissä.

– Nyt kun puhutaan, että valtion pitäisi ostaa lisää, joku voisi hyvin perustellusti sanoa, että valtion tulisi vähentää omistuksiaan, Puttonen sanoo.

Kehitysyhtiö ja neuvottelukunta hämmentävät

Hallitus aikoo perustaa omistamiensa yhtiöiden omistajarakenteen kehittämiseksi kehitysyhtiön, jonka alaisuuteen se siirtäisi muun muassa myytäväksi kelpaavat osuudet Nesteestä ja Postista sekä esimerkiksi Altian, Ekokemin ja Kemijoki oy:n.

Omistajaohjauksen tueksi perustettaisiin lisäksi parlamentaarisesti valittu neuvottelukunta, joka ottaisi neuvoa-antavasti kantaa valtion yhtiöomistusten toimintaan, mutta ei yhtiökohtaisiin asioihin.

Puttonen ei näe neuvottelukunnalla sen paremmin kuin kehitysyhtiölläkään suurta roolia yritysten kannalta.

– Ymmärrän, että poliittisessa maailmassa sellainen kenties tarvitaan, mutta minun mielestäni se hämmentää päätöksentekoketjua. Henkilökohtaisesti minulla on isompi luotto nykyisen omistajaohjausyksikön johtoa kohtaan, että he pystyvät tekemään Suomen valtion kannalta järkeviä päätöksiä nopeasti ja pidemmällä aikavälillä, Puttonen toteaa.

Uusimmat