Pumpulienkeleille kunniaa jo 43. kerran – Kehrääjätyttöpatsas kukitettiin
Meillä museolla kerrotaan opastuksissa, että pitkän työpäivän jälkeen tehtaanovista pelmahti ulos joukko puuvillapölyn peittämiä naisia ja tyttöjä. Puuvillapölyn valkaisemina he näyttivät aivan enkeleiltä, ja niin heitä alettiin kutsua pumpulienkeleiksi. Nimitys vakiintui puhekieliseksi naispuolisen työntekijän kutsumanimeksi. Pumpulienkelit eivät olleet haituvia, vaan yhteisön elämän tukipilareita. Forssan tehdaskylä syntyi ja kasvoi paitsi patruunoiden päätöksistä, myös pumpulienkeleiden työstä. Näin totesi Forssan museonjohtaja Kati Kivimäki juhlapuheessaan, jonka hän piti Pumpulienkelin kulttuuritapahtumassa Forssassa lauantaina.
Kivimäki kertoi juhlapuheessaan Forssan tekstiilihistoriasta ja sen merkityksestä.
– Jo pitkään on puhuttu luovuuden merkityksestä seutujen ja paikkakuntien menestymisessä. Juuri sille ajatukselle perustuu ajatus Forssasta Kuosien kaupunkina, jossa toinen toistaan värikkäämmät ja nostalgisemmat painokangasmallit pelmahtavat museon arkistoista kaupunkikuvaan tekoina tai teoksina, kertoen samalla tarinaa kaupungin värikkäästä historiasta.
– Toivomme, että tällaisella näkyvyydellä saataisiin huomio myös menneiden vuosikymmenten työlle. Kuosikas tulevaisuuden Forssa olisi itsenäinen, luonteikas, ehkä hieman erikoinen – juuri sellainen kuin menneiden vuosien pumpulienkeli, Kivimäki sanoi.
Tilaisuuden juonsi ja sen avajaissanat lausui Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Forssan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).
– Forssassa järjestetään nyt jo 43. kerran Pumpulienkelin kulttuuritapahtuma kunnioittamaan kaupunkimme hyvinvoinnin pohjan työllään luoneita ihmisiä – näitä pumpulienkeleitä, jotka osaltaan ilmentävät suomalaisen yhteiskunnan murrosta 1800-luvun lopulta alkaen. Taustalla on toisaalta kaiken aikaa myös naisen asema perheessä ja yhteiskunnassa ja se kehityskulku, missä nyt olemme, Lepola sanoi.
Lepolan mukaan Pumpulienkelin kulttuuritapahtuma muistuttaa meitä entisistä ajoista.
– Nykyisin on jouduttu Forssassakin uuteen teollisuuden vaiheeseen, jossa tuotannon tehostaminen sinänsä on ihan hyvä asia, mutta joka voi tuoda tullessaan myös ei-toivottuja seurauksia. Työllisyys siirtyy palvelu- ja hyvinvointialoille ja ihmisten on edelleen sopeuduttava tilanteeseen kuten aikanaan pumpulienkelit siirtyessään maaseudulta teollisuuden palvelukseen, Lepola puhui.
Tapahtuman ohjelmassa oli perinteinen Kehrääjätyttöpatsaan kukitus. Kukittajina olivat Melina Pensola ja Minette Mäkilä. Tapahtumassa kuultiin myös Forssan kaupungin soittokunnan soittoa, Aino Kaurasen lausumia runoja, Klaara Lepolan laulua ja Konsta ja Kalle Lepolan musisointia. Tapahtumassa oli myös esillä värikkäitä esiliinoja, jotka olivat peräisin Sirkka-Liisa Ilvosen äidintädiltä Toini Aaltoselta.
– Toini Aaltonen oli myös pumpulienkeli ja toin esille hänen essujaan, Ilvonen kertoi.
Tilaisuuden järjestivät Forssan Työväenyhdistys ja Työväen Sivistysliiton Lounais-Hämeen Opintojärjestö. FL
