Lounais-Häme

Punaisten kohtalot esiin entistä tarkemmin

Tietokirjailija Unto Kiiskinen määrittelee itsensä valkoisen sotasankarin pojaksi, joka paneutuu syyttömästi surmattujen punaisten kohtaloihin. Teemalle rakentuu myös hänen viides kirjansa Kesän 1918 muistot.

Kiiskinen on käyttänyt uuden teoksensa aineistona kolmea aikaisemmin julkaisemaansa Suomen historiaa käsittelevää nidettään. Niistä Äitiä en jätä ilmestyi vuonna 2007, Orpojen vuosi vuonna 2010 ja Kaksi kansanmurhaa/Suomen kesä vuonna 2013.

Jokioislainen kirjailija perustelee ratkaisuaan teostensa lukijoissa herättämällä kiinnostuksella.

-Kaikki aikaisemmat kirjani on loppuunmyyty, mutta niitä kysytään edelleen kaiken aikaa.

Hän huomauttaa, että puhtaana vanhan kopiointina tuore julkaisu ei yhteisestä aiheestaan huolimatta syntynyt. Keskeisen piirteen muodostaa teosten tiivistyminen lyhyemmäksi.

-Toisaalta tässä oli tilaisuus lisätä uutta tietoa sekä tarkentaa ja korjatakin aikaisemmin esiintuomiani asioita matkan varrella kertyneiden lisäaineistojen pohjalta.

Kiiskinen viittaa myös kokevansa ajan kypsyttäneen aiheen parissa vallitsevaa ilmapiiriä avoimuutensa osalta sallivampaan suuntaan.

-Käytän tässä kirjassa esille tulevista henkilöistä heidän oikeita nimiään. Kyllä ne pitää uskaltaa mainita nyt, kun käsiteltävistä tapahtumista tulee kuluneeksi jo sata vuotta.

Sukulaisten omaisistaan kirjoittajan käyttöön luovuttamat asiakirjat ja muut dokumentit muodostavat Unto Kiiskiselle tärkeän lähdeaineiston. Samalla kyseiset sukulaiset ovat antaneet luvan luovuttamistaan aineistoista ilmi tulevien tietojen julkaisemiseen.

-Mutta käsikirjoitusta tarkastaessaan, he sitten vaativat poistamaan nimet ja ammatit, etteivät lapset tule tietämään heillä olevan punaista sukua. Hyvätuloisiksi päässeet häpeävät esivanhempiaan, Kiiskinen toteaa.

Hän huomauttaa, että syytä häpeään ei pitäisi olla, sillä monien punaisten sukuja on noussut myöhemmin huomattaviin asemiin. Esimerkkeinä seutukunnaltamme Unto Kiiskinen luettelee muun muassa sellaiset nimet kuin Puolimatka, Tervomaat, Ahot ja Kankaanpäät.

Hän kertoo Suomen vuotta 1918 käsittelevää tietoa tulevan edelleen vastaan myös alkuperäisten aikalaisdokumenttien muodossa. Yhden täydennystä aiheeseen tarjoavan foorumin muodostaa Suomen 3 000-jäseninen tietokirjailijoiden yhdistys, joka keskinäisen tietojenvaihdon Unto Kiiskinen arvostaa korkealle.

-Lisäksi kirjojeni lukijat tuovat aihepiiristä esille uutta tietoa samalla, kun he haluavat tietää asioista lukemansa perusteella itsekin lisää.

Nyt Unto Kiiskinen kokee tehneensä sekä nidottuna että sidottuna painetun Kesän 1918 muisto -teoksensa myötä kirjailijana aiheen parissa tehtävänsä.

-Olen todennut joskus ennenkin, että olen sanonut tästä aiheesta sanottavani. Tässä vaiheessa tuntuu kuitenkin ihan oikeasti siltä, että nyt saavat muut jatkaa tästä eteenpäin.

Hän myöntää saaneensa aiheensa parista vuosien varrella muutakin kuin myönteistä palautetta. Mitään merkittävästi häiritsevää turvallisuusuhkaa Kiiskinen ei silti tunne ainakaan omasta puolestaan kokeneensa.

-En ole katunut enkä kadu, että aloitin vuonna 2006 kirjoittamisen tästä aiheesta, hän vakuuttaa. FL

Unto Kiiskisen Kesän 1918 muistot -kirjan julkistamistilaisuus on kirjallisuusillassa Jokioisten kunnan valtuustosalissa 19.4. kello 18.

Uusimmat