Lounais-Häme

Punkalaitumen biokaasulle tukea

Valtatie 2:n varrelle, noin parinkymmenen kilometrin päähän Humppilasta pohjoiseen aletaan tulevaisuudessa todennäköisesti rakentaa uutta biokaasulaitosta. Kanteenmaantien risteysalueen tuntumaan, Punkalaitumen kunnan joutoalueelle on jo vuosia kaavailtu laitosta. Heinäkuun puolivälissä projekti liikahti jälleen eteenpäin, kun työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle 1084000 euron tuen. Tänä vuonna biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihanketta edistäville projekteille on suunnattu 20 miljoonan rahoituspotti.

Tuki edellyttää, että hankkeen on tehtävä investointi- ja aloittamispäätös suunnitelman mukaisesta laitoksesta marraskuun loppuun mennessä. Itse hankkeen taas tulee olla valmis vuoden 2018 loppuun mennessä.

Punkalaitumen kunnanhallitus puolestaan hyväksyi viime syksynä sopimuksen, jonka mukaan Punkalaitumen Bioenergia oy vuokraa kunnalta noin 2,5 hehtaarin alueen. Vuokrahinta on noin tuhat euroa vuodessa ja vuokra-aika 30 vuotta. Sopimus on ehdollinen ympäristölupaan ja investointipäätökseen, joista molemmat ovat vielä vaiheessa. Sopimuksen mukaan päätös oli tehtävä toukokuun loppuun mennessä, mutta bioenergiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Inna uskoo prosessin etenevän joutomaana makaavan tontin osalta laitoksen hyväksi.

-Vielä on lukuisa määrä sopimuksia viimeistelemättä ennen kuin investointipäätös voidaan tehdä, hän toteaa.

Inna oli itse vielä viime syksynä Punkalaitumella kunnanjohtajana, kun hanketta edistettiin. Yhteistyökumppanuuksista neuvotellaan parhaillaan muun muassa energiayhtiöiden kanssa.

-Varmasti ja toivottavasti hanke etenee niin, että se hyödyttää alueen maataloutta laajamittaisesti. Mukana osakkaana on isoja sika- ja nautakarjatiloja, joiden lietteitä hyödynnetään laitoksessa, sanoo nyt Hattulan kunnanjohtajan tehtävien ohessa energiayhtiötä luotsaava Inna.

Laitoksen kokonaiskustannukset ovat tässä vaiheessa vielä arvoitus.

-Lähtökohta on, että investointituki kattaisi vajaan kolmanneksen ensimmäisen vaiheen investoinnista, hän sanoo.

Alkuvaiheessa laitos käyttäisi biomassaa noin 10 000 tonnia. Massa muodostuisi kuivaksi separoidusta sianlannasta, vihermassasta sekä naudan ja kanan lannasta. Kuivamädätysmenetelmällä massasta erotettaisiin biometaani, joka puhdistettaisiin ja paineistettaisiin laitoksessa. Biometaania laitos tuottaisi aluksi noin 7–10 gigawattitunnin vuosituotannon verran. Kymmenen gigawattitunnin ylitys ja laitoksen laajentaminen ovat kuitenkin pitkän tähtäimen suunnitelmissa.

-Pitkällä aikavälillä laitos tulee kehittymään liikennepolttoaineen jalostamiseksi alueella. Laitokseen tulee heti tankkausasema. Kaasumäärä on kuitenkin niin iso, että alkuvaiheessa kaasua toimitetaan myös siirtokonteilla energiayhtiöille muualle, kuvailee Inna.

Mädätysjäte, eli typpipitoinen neste hyödynnetään alkuvaiheessa lähialueen pelloilla. Laitoksen tulevaisuudessa on edessä vielä toinen vaihe, jolloin kiinteää, fosforipitoista mädätettä aiotaan hyödyntää lannoitekehitystyöhön. Tässä vaiheessa TEM:n myöntämä investointituki koskee kuitenkin Innan mukaan energiajätehuolto- ja biokaasutuotantoyksikköä. Toisen vaiheen tuesta käydään neuvotteluja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Puheenjohtaja vakuuttaa laitoksen ympäristövaikutusten olevan positiivisia. Haussa on alussa paikallinen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä lupa.

-Toimimme neljän maakunnan rajalla, jossa on hyvin fosforipitoista peltoa tällä hetkellä. Nyt tätä fosforikuormaa on mahdollista päästä vähentämään niin, että kiintoainesta hyödynnetään laitoksen prosessissa, jonka jälkeen siitä tulee pidemmälle matkalle levitettävää lannoitetta, hän sanoo. FL

Uusimmat