Lounais-Häme Helsinki

Puolustusministeriö saa torpata ulkomaalaisten maakauppoja vuoden alusta alkaen – asunnon osto lentotukikohdan tai laivaväylän varrelta voidaan evätä

Uudet lait koskevat esimerkiksi venäläisiä ja kiinalaisia. Puolustusministeriö syynää, mihin kiinteistöä on tarkoitus käyttää.
Arkistokuva. Kuva: Markku Tanni
Arkistokuva. Kuva: Markku Tanni

Esimerkiksi venäläisiltä voidaan vuoden alusta alkaen estää kiinteistön ostaminen Suomessa. Tuolloin voimaan astuvat uudet lait, joilla puolustusministeriö voi puuttua ulkomaalaisten maakauppoihin, jos ne vaarantaisivat kansallisen turvallisuuden. Tiukempi linja koskee vain EU:n ja ETA-maiden, eli Norjan, Islannin ja Liechtensteinin ulkopuolelta ulkopuolelta tulevia ihmisiä tai yrityksiä.

Käytännössä heidän on hankittava lupa kiinteistön ostoon puolustusministeriöltä.

Ulkomaalaisten maakaupat saivat erityistä huomiota viime vuoden syksynä, kun poliisi ratsasi venäläismiljonäärin hulppeita kiinteistöjä Turun saaristossa. Airiston Helmen pääomistajaa Pavel Melnikovia epäillään talousrikoksista.

Lakimuutosten suunnittelu aloitettiin kuitenkin jo kauan ennen Airiston Helmen tapausta – puolustusministeriö kertoi asiasta toissa vuoden keväällä. Uudistusta perustellaan muuttuneella turvallisuustilanteella. Erikseen lakiesityksessä mainitaan Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne.

Kiinteistöjä voidaan käyttää tiedusteluun

Taustalla on tarkoitus puuttua muun muassa hybridivaikuttamiseen.

–  Hankkimalla kiinteistöjä strategisilta sijainneilta voidaan pyrkiä hakemaan jalansijaa Suomessa, heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä, edistämään kiinteistöjen käyttöä laittomaan tiedustelutoimintaan tai muulla tavoin tukemaan vieraan valtion tavoitteita, lakiesityksessä perustellaan.

Airiston Helmen tapauksessa julkisuuteen ei ole tullut ilmi tietoja hybridivaikuttamisesta, mutta yhtiö on ollut Puolustusvoimien huolen aiheena.

Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan suunnitelmallista toimintaa, jossa valtiollinen tai muu toimija hyödyntää samanaikaisesti erilaisia keinoja vaikuttaakseen kohteena olevan valtion heikkouksiin ja saavuttaakseen omat tavoitteensa. Venäjä on hybridivaikuttamisessa aktiivinen.

Juuri venäläisten maakaupat strategisten kohteiden läheltä ovat herättäneet viime vuosina huomiota, vaikkei lakiehdotuksessa niistä puhuta.

–  Laissa ei ole kansalaisuuksia mainittu erikseen, vaan kaikkia hakemuksia käsitellään tasapuolisesti, sanoo suunnittelija Sami Heikkilä puolustusministeriöstä.

Puolustusministeriö selvittää ostajien taustoja

Puolustusministeriöllä on luvan myöntämisessä paljon harkintavaltaa, koska tarkkoja säännöksiä ei ole. Laissa sanotaan vain, että lupa voidaan myöntää, ”jos hankinnan ei arvioida vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista”.

Käytännössä ratkaisevaa on kiinteistön sijainti. Maakaupat esimerkiksi tutka- tai linkkiaseman, lentotukikohdan tai strategisesti merkittävän laivaväylän varrelta joutuvat entistä tarkemman luupin alle. Puolustusvoimien sijaintien lisäksi merkittäviä ovat esimerkiksi viestiliikenteen solmukohdat, satamat, isot energiantuotantolaitokset ja huoltovarmuusvarastot, kuten elintarvikevarastot.

Sijainti ei yksin estä ulkomaalaisten mökkikauppoja, vaan väliä on myös sillä, mihin kiinteistöä aikoo käyttää. Lakiesityksessä mainitaan esimerkkinä epätavanomaisesta menettelystä se, että hankkii vapaa-ajan asunnon ampuma-alueen tai lentopaikan välittömästä läheisyydestä.

Lain perusteluissa mainitaan lupaharkinnan osatekijäksi myös kiinteistön ostajan ”henkilö”.

–  Mikäli on tarvetta, käydään varmaan läpi tiettyjä taustoja tietysti niillä oikeuksilla, mitä viranomaisella on, kertoo Heikkilä.

Valtio saa myös laajemmat lunastusoikeudet

Muutokset vaikuttavat vain pieneen osaan Suomen maakaupoista. Niistä vuosittain noin 500:ssa on EU- tai ETA-maan ulkopuolinen ostaja. Eniten EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia maakauppoja tehdään juuri Venäjältä. Venäläiset tekivät toissa vuonna reilut 170 maakauppaa Suomessa. Seuraavana tulevat kiinalaiset 40 kaupalla. Heikkilä ei halua arvioida, kuinka moneen kauppaan vuodessa joudutaan puuttumaan.

–  Se on hyvin todennäköisesti pieni osa kiinteistökaupoista.

Lupa tarvitaan maakauppoihin koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ulkomaalaisten kiinteistökauppoja ei ole voitu estää sitten 1990-luvun, jolloin kumottiin ulkomaalaisten kiinteistönomistusta rajoittavia säännöksiä.

EU- tai ETA-maan ulkopuolelta kotoisin olevan mökinostajan kannattaa jatkossa hakea lupa jo ennen kiinteistön luovutusta. Sen voi hakea myös kahden kuukauden kuluessa kaupoista.

Uudistuksiin liittyy myös valtion etuosto-oikeus, eli oikeus mennä muiden ostajien edelle. Oikeus koskee vain alueita sotilaskohteiden ja muiden Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kannalta merkittävien kohteiden läheisyydessä.

Kolmantena uudistuksena on lunastusoikeus, jota valtio voi käyttää jo myytyjen kiinteistöjen kohdalla. Tässä on kyse kuitenkin viimesijaisesta työkalusta, Heikkilä kertoo. STT

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic