Lounais-Häme

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen: Jalkaväkimiinat eivät ole Suomelle ajankohtainen asia

Jalkaväkimiinojen ottaminen uudelleen käyttöön ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole Suomen puolustuksen kannalta tarpeen, toteaa puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen. Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Jalkaväkimiinojen ottaminen uudelleen käyttöön ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole Suomen puolustuksen kannalta tarpeen, toteaa Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen. Kivinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa, että jalkaväkimiinoista luovuttaessa niiden suorituskyky korvattiin monipuolisin tavoin.

–  Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta, Kivinen summasi.

Suluttamisella tarkoitetaan miinoitteista ja esteistä koostuvaa kokonaisuutta. Suomi voi käyttää tähän valmiusvarastoistaan löytyviä satoja tuhansia panssarimiinoja ja merkittävää määrää viuhka- ja kylkipanoksia. Panssarimiinojen suorituskykyä on parannettu ja niiden raivaaminen on vastustajalle entistä vaikeampaa. Lisäksi raskailla raketinheittimillä on ampumatarvikkeita, joita voidaan käyttää niin sanottuun kaukomiinoittamiseen

–  Suluttamisen toimintatavat ja meidän operointikonseptit ovat siis muuttuneet, joten jalkaväkimiinat eivät ole meille ajankohtainen asia, Kivinen totesi.

Kansalaisaloite, jossa vaaditaan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista, sai yön aikana kokoon 50  000 allekirjoitusta.

Kivinen totesi avauspuheessaan myös, että Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole tällä hetkellä sellaista sotilaallista toimintaa, josta muodostuisi välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjä on siirtänyt merkittävän määrän lähialueen joukoista Ukrainan suunnalle.

–  Ukrainan sodan heijastevaikutukset näkyvät kuitenkin meidän lähialueella. Kaikki alueen maat ovat säädelleet sotilaallista valmiuttaan ja Nato on vahvistamassa läsnäoloaan Baltian maissa.

Vaihtoehdot hahmottuvat vasta pikkuhiljaa

Puheen jälkeen Kivinen kommentoi ajankohtaisia asioita vielä toimittajille. Hän sanoi, että on vaikeaa ennakoida, mihin tilanne Ukrainassa kehittyy.

–  Tässä menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin vaihtoehdot, miten tämä tulee etenemään, hahmottuvat, hän sanoi.

Hänen mukaansa sotilaat Suomessa varautuvat erilaisiin tilannekehityksiin.

Hän pitää tärkeänä sitä, että viime vuosikymmenellä on tehty merkittävästi toimenpiteitä, jotta Suomi kykenee nopeasti tarvittaessa kohottamaan valmiuttaan.

–  Hyvä, että näin on tehty. Se luo pohjaa nyt sille, että meillä on kykyä toimia riippumatta siitä, miten tämä ison tilanteen jatkokehitys etenee, hän sanoo.

Kivinen ei ennakoi, mitä yhteistyön syventäminen tarkoittaa

Suomi ja Yhdysvallat sopivat puolustusyhteistyön syventämisestä presidentti Sauli Niinistön ja presidentti Joe Bidenin tapaamisessa viime perjantaina.

Kivinen ei ennakoinut, mitä yhteistyön syventäminen tulee tarkoittamaan.

Iltalehti uutisoi aiemmin, että Suomi olisi hakemassa Ruotsin kanssa Major Non-Nato Ally -statuksen kaltaista liittosuhdetta Yhdysvaltain kanssa.

–  Minulla ei ole tietoa sitä, mitä kaikkea keskustelua Niinistö on presidentti Bidenin kanssa käynyt. Todettiin vain, että tässä käynnistyy prosessi, jonka myötä puolustusyhteistyötä tiivistetään. Mihin kaikkeen se johtaa, sen aika näyttää, hän tyytyi toteamaan toimittajille.

Hän myös muistutti, että Yhdysvaltain ja Suomen välillä on jo vuodelta 2016 kahdenvälinen aiesopimus puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Sen pohjalta on jo tehty asioita.

Puolustusvoimat pyytänyt lisärahoitusta

Puolustusvoimat on esittänyt, että puolustuskykyä tulee parantaa sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Kivinen ei avannut tarkemmin, minkälaisia summia esitys pitää sisällään tai minkälaisista materiaalihankinnoista voisi mahdollisesti olla kyse.

–  Se sisältää toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että meidän käytössämme olevan materiaalin ja suorituskyvyn käyttövarmuus taataan pitkittyvässä kriisitilanteessa. Se sisältää esityksiä materiaalien uushankinnoista, kertausharjoitusten lisäämisestä ja henkilöstön lisäämisestä, hän sanoi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi viikonloppuna esittävänsä Puolustusvoimille lisärahoitusta jo seuraavaan lisätalousarvioon. Ministerin mukaan Puolustusvoimilla on tarvetta lisärahoitukseen sekä nopealla aikataululla tänä vuonna että pitemmällä aikavälillä. Pitkän aikavälin lisärahoituksella tarkoitetaan lisäyksiä valtion budjetin menokehyksiin.

Uusimmat

Fingerpori

comic