Lounais-Häme

Pupinoita on pystytetty jo 50 vuoden ajan

“Pupinat pystyyn” huusi oy Finlayson-Forssa ab:n kehräämön johtaja, insinööri Lasse Solin heitettyään toisen heittonsa sen aikaisella keilahallilla Kartanonkadulla entisen uimahallin alakerrassa.

Kehräämöllä pupinaksi sanottiin lankakerän puolaa. Tästä huudahduksesta sai nimensä keilaseura Pupina ry, jonka perustettiin 18. maaliskuuta 1968.

Vaikka jo muutaman vuoden kuluttua Solinin huudahduksesta keilat nostettiin pystyyn käsipelin sijaan koneella, Pupinan merkitys forssalaiselle keilailulle on ollut iso. Pupina perustettiin Finlayson-Forssa ab:n toimihenkilöiden keilaseuraksi. Vuonna 1968 Forssaan perustettiin kaikkiaan yhdeksän keilaseuraa tai kerhoa, joista neljä edusti Finlaysonin henkilöstöä.

Uusista vuonna 1968 perustetuista keilaseuroista rekisteröityivät heti perustamisvaiheissa Pupina, Forssan Lehden henkilökunnan perustama Säkäset ja Rokkasen Keilaajat (RoKe). Samana vuonna perustetuista keilaseuroista vielä nykyäänkin toimivat ainakin Tahvot ja Ladyt, joka myöhemmin muutti nimensä Wilmoiksi.

Pupina oli Säkästen ja RoKen kanssa perustamassa Forssan Keilailuliittoa syksyllä 1968, joten paikallinen keilailuliittokin juhlii tänä vuonna pyöreitä. Nykyinen keilahalli viettää samaan syssyyn 30-vuotisjuhliaan, vaikka halli virallisesti avattiin loppuvuodesta 1987.

 

Pupinassa oli alkuvuosina rekisteröityjä keilaajia 20–40. Tällä hetkellä Pupinan jäsenmäärä on 11 henkeä, joista rekisteröityjä keilaajia on 10. Alkuperäisjäsenistä ovat mukana seuran ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Bo Baarman, joka on toiminut keilailun parissa yli 60 vuotta sekä ikäpresidentti Osmo Lilius, joka vielä viime vuonna keilasi kilpaa Pupinan joukkueessa yli 90-vuotiaana.

Torstaina pupinalaiset juhlivat pyöreitä vuosia kuinkas muuten kuin keilahallilla kakkukahvien merkeissä. Jos keilapallo ei enää lähdekään kädestä nuoruusvuosien vauhdilla, niin juttu tuntuu porukalla lentävän ainakin yhtä liukkaasti kuin ennen.

-Ne, jotka aloittavat keilailun ja tykästyvät lajista, heittävät pitkään. Jollain tavalla tämä koukuttaa, ja onhan keilailu sosiaalinen laji, sanoo Pupinan nykyinen puheenjohtaja Matti Loukonen.

Keilailun aloittaminen ei ole kallis laji. Kokeneet heittäjät neuvovat aloittelijoita vuokraamaan keilahallilta kengät, talon pallot kuuluvat ratavuokraan. Kenkiä voi ostaa noin 60 euron hintaan ja palloja saa hieman yli 100 eurolla. Tosin harrastajat vakuuttavat, että aloittelija saa kysymällä palloja pitkän linjan harrastajilta ilmaiseksikin.

 

Keilailu painii saman ongelman kanssa kuin moni muukin laji. Etenkin nuorten kiinnostus lajin aloittamista kohtaan on vähäistä, ja siksi harrastajien keski-ikä nousee. Pupinankin nuorin jäsen on jo täyttänyt 50 vuotta.

Lajiharrastajat ovat pohtineet, miten nuoria tai vanhempiakin harrastajia saataisiin lajin pariin. Keilailu on siitä harvinainen urheilulaji, että sen voi hyvin aloittaa vaikka eläkeiässä ja kehittyä, kunhan muistaa harjoitella.

-Niin kauan kehittyy kun pää toimii. kun on pallosilmää, keilailussakin pärjää, tuumii Jouni Katajisto.

Yhtenä ratkaisuna harrastajat pohtivat, että koulujen kanssa yhteistyötä pitäisi parantaa niin, että koululaiset pääsevät aidosti kiinni lajin saloihin ja tekniikkaan, jottei liikuntatuntien keilaaminen meni roiskimiseksi.

-Feeniksin liikuntamessuilla koululaiset pääsivät kokeilemaan lajia seuraihmisten opastamana, samoin keilahallilla on ollut kokeiluja, muistelee Pupinan sihteeri Olli Pulkkinen.

-Hohtokeilailu on tuonut nuoria kokeilemaan, mutta kouluille pitäisi tehdä kysely, jossa halukkaat oppilaat pääsevät kokeilemaan lajia liikuntatunneilla, Katajisto pohtii. FL

 

Uusimmat