Lounais-Häme

Putin tuntee Suomen pitkältä ajalta, Trumpin Suomi-suhde on hyvin ohut

Helsinki
07.07.2018, 02:10

Ulkomaat

Reilun viikon päästä Helsinkiin saapuu kaksi hyvin eritasoisella Suomi-tiedolla varustautunutta valtiojohtajaa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Suomi-suhde on ohut, kun taas Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on paljon yhteyksiä Suomeen ja hän tuntee maata jo niiltä ajoilta kun toimi Pietarissa apulaiskaupunginjohtajana.
Putin on vieraillut Suomessa kymmeniä kertoja ja tavannut vanhoja tuttujaan myös presidenttinä tekemiensä vierailujen aikana. Pietarin apulaiskaupunginjohtajana 1990-luvulla Putin kävi Suomessa tiuhaan virkamatkoilla. Pietarin ystävyyskaupunki Turku tuli erityisen tutuksi.
Vielä 2000-luvun alkuvuosina presidentti Putin suhtautui toiveikkaasti Venäjän länsi-integroitumiseen. Ukrainan kriisin myötä Putinin linjamuutos on käynyt selväksi ja lausunnot ovat olleet yhä useammin lännen ja etenkin Yhdysvaltain vastaisia.
EU:n pakotepäätökset eivät ole estäneet Suomen ja Venäjän valtiojohdon yhteydenpidon ja vierailujen jatkumista. Jännitteet ovat kuitenkin näkyneet esimerkiksi Suomen itärajan yli tulleiden turvapaikanhakijoiden synnyttämässä kiistassa. Presidenttien tapaamisissa on syntynyt sanailua myös Ukrainasta, Natosta ja Itämeren turvallisuustilanteesta.
Viime vuosien Suomen-vierailuillaan Putin on korostanut mielellään maiden kahdenvälisiä suhteita ja antanut ymmärtää, että Suomi on Naton ulkopuolisena maana yhä puolueeton, vaikka onkin EU-jäsen.
– Sillä, miten Putin on meidän suhteita kommentoinut, on selvästi poliittinen tarkoitus. Putin haluaa nähdä suhteet nimenomaan kahdenvälisinä, arvioi Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.

Pyrkimys kahdenvälisiin diileihin voi olla kohtalokasta

Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump rakentaa mieluiten kahdenvälisiä suhteita eri maiden kanssa. Himasen mielestä juuri tässä on Trumpin ja Putinin tapaamisen keskeisin huolenaihe. Yhdysvaltain ja Venäjän pyrkimys kahdenvälisiin diileihin voi johtaa hyvin arvaamattomiin seurauksiin.
– Trump on ulkopolitiikan saralla kokematon. Putin on raudanluja ammattilainen. Keskustelutilanne ei ole tasavertainen, Himanen huomauttaa.
Helsingin-huippukokousta on muun muassa amerikkalaismediassa arvosteltu siitä, että Trumpin vastenmielisyys kansainvälistä yhteistyötä kohtaan ja riitaisa suhde liittolaisiin sataa suoraan Putinin laariin.
Trump on saanut kosketusta Suomeen viime kesänä, kun presidentti Sauli Niinistö tapasi hänet Washingtonissa. Trump toivotti “Niinutchon” tervetulleeksi Valkoiseen taloon ja kehui protokollan mukaisesti maiden välisiä suhteita. Lehdistötilaisuudessa Trumpilta kysyttiin, mihin toimiin Yhdysvallat olisi valmis, jos tilanne Itämeren alueella kärjistyisi.
– Suhtaudumme alueeseen hyvin suojelevasti. Meillä on siellä hyviä ystäviä ja suhteita. Haluamme suojella niitä, Trump sanoi.
Suomen Venäjä-suhteista Trump totesi, että Venäjä kunnioittaa Suomea ja “se on aina hyvä asia”.
Omakohtaista kokemusta Suomesta Trump sai 1990-luvulla, kun hän kävi Rauman-telakalla huvijahtikaupoilla silloisen naisystävänsä Marla Maplesin kanssa. Trumpilla oli tuolloin riitaisa avioeroprosessi meneillään ex-vaimonsa Ivana Trumpin kanssa. Kauppoja ei syntynyt, mutta Suomessa sai olla rauhassa amerikkalaislehdistön riepottelulta.

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat