Lounais-Häme Tammela

Puu tuli muotiin: Vihreä kulta kelpaa muovin korvaajaksi mutta myös perinteinen metsäteollisuus porskuttaa

Suomen vihreä kulta on nyt monimuotoisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Puupohjaisten tuotteiden tarve muovin korvaajana ja rakentamisen tuotteissa on avannut lupaavia näkymiä suomalaiselle teollisuudelle.
Makulihan leikkeleet on pakattu pakkauksiin, joissa on yli 50 prosenttia kartonkia. Pakkauksen voi täten laittaa kartonkikierrätykseen. Pakkausten äärellä laatupäällikkö Johannes Rämö. Kuva: Lassi Puhtimäki
Makulihan leikkeleet on pakattu pakkauksiin, joissa on yli 50 prosenttia kartonkia. Pakkauksen voi täten laittaa kartonkikierrätykseen. Pakkausten äärellä laatupäällikkö Johannes Rämö. Kuva: Lassi Puhtimäki

Puu on otsikoissa ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maailma uhkaa hukkua muoviin, ja toiveita on siirretty puupohjaisiin tuotteisiin.

Metsäteollisuus on kuuma aihe myös vaaleissa. Samalla kun ehdokkaat väittelevät siitä, paljonko metsiä voidaan hakata kestävästi, ladataan puupohjaisille tuotteille suuria odotuksia viennin lisääjänä ja ilmastonmuutoksen hillitsijänä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Erkki Verkasalo uskoo, että toiveille on katetta.

– Useampaa konseptia on kehitetty pitkälle ja uskottavia firmojakin löytyy. Puheille alkaa siis olla todellisuuspohjaa, Verkasalo toteaa.

Samalla hän muistuttaa, etteivät läpimurrot tapahdu hetkessä.

– Aikajänne ideasta tuotteeksi on pitkä. Kymmenen vuottakin on lyhyt aika.

Tekstiili- ja pakkausteollisuuden puupohjaiset uustuotteet ovat saaneet suurinta huomiota. Biotuotteet voivat korvata molemmilla aloilla muovin käyttöä.

Tuotteistaminen on pitemmällä pakkausteollisuudessa, ja markkinoilla on mukana ainakin kaksi Forssan seudulla toimivaa yritystä, Jospak ja Pyroll.

Jospak on saanut palkintoja kestävän kehityksen pakkauksistaan, mutta alan tunnetuin suomalainen nimi on Kotkamills, joka toi markkinoille muovittoman, kierrätettävän kahvimukin. Welmu International on puolestaan kehittänyt puupohjaisen ja läpinäkyvän pakkausmateriaalin. Firma lupaa, että pakkausmateriaali taipuu eri käyttötarkoituksiin yhtä joustavasti kuin perinteinen öljypohjainen muovi.

Ehkä jo hyvinkin pian Holjilla hörpitään olutta kertakäyttöisestä, läpinäkyvästä mutta muovittomasta tuopista.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on arvioinut, että noin puolet kaikesta muovista voidaan globaalisti korvata puupohjaisilla materiaaleilla. Biomuovin kysyntä voi Harlinin mukaan nousta niin suureksi, että vain neljäsosa siitä saadaan luonnonpuusta ja loput kierrätetystä puupohjaisesta materiaalista.

Puupohjaisten, muovia korvaavien tuotteiden ympäristöarvoa lisää se, että raaka-aine saadaan valtaosin metsäteollisuuden tuotteiden sivuvirroista, kuten kuoresta. lastusta, hakkeesta sekä sellun ja polttoaineiden tuotannosta.

Kun tuotekehittelyä tehdään sivuvirroista, tarkoittaa se sitä, että raaka-aine käytetään yhä tarkemmin hyväksi eikä puun perinteinen teollisuuskäyttö esty.

Kuulostaa esimerkilliseltä kiertotaloudelta.

Markkinanäkymät ovat mittavat, joten tuotekehittelyä tehdään myös Suomen kilpailijamaissa.

– Suomella on hyvät lähtökohdat puunjalostusperinteen ansiosta. Tuoteryhmät ovat mittavia ja monipuolisia, joten pidän luultavana, että saamme puupohjaisista uustuotteista vientituotteita. Mutta jos satsaukset eivät ole riittäviä, tuonti voi kasvaa vientiä suuremmaksi, Verkasalo huomauttaa.

Puupohjainen teollisuus on houkuttanut Suomeen ulkomaisia investoijia. Suuri biojalostamo on satojen miljoonien eurojen investointi, mutta pienempiä tehdashankkeita on mahdollista rahoittaa pelkästään suomalaisella rahalla. Verkasalo on huomannut ilokseen, että myös suomalaiset investoijat ovat heränneet.

– Tämäkin kertoo, että puupohjaiset tuotteet nähdään mahdollisuutena.

Verkasalo muistuttaa, että tuotekehittelyä tehdään myös perinteisessä puunjalostusteollisuudessa. Suomalaisia läpimurtoja ovat olleet muun muassa kertopuu ja lämpökäsitelty puu. Molemmat ovat myös vientituotteita.

Vahvaa potentiaalia hän näkee myös teollisesti valmistetuilla tila- ja suurelementeillä, puulähtöisillä eriste- ja pinnoitemateriaaleilla, erilaisilla levymäisillä tuotteilla sekä puupohjaisilla liimoilla ja pintakäsittelyaineilla.

Verkasalo ottaa esiin myös pienemmän volyymin hyvinvointituotteet.

– Luontaistuotekaupoissa ja elintarvikkeissa on jo nyt tarjontaa, mutta myös lääketeollisuuden puolella tutkitaan puusta saatavien ainesosien mahdollisuuksia.

Mikäli puupohjainen maailmanpelastaminen toteutuu, näkee Verkasalo suuria aluetaloudellisia mahdollisuuksia.

– Raaka-aine tulee maaseudulta ja alan tehtaat sijoittuvat yleensä suurten keskusten ulkopuolelle. Puu tuo paikallista lisäarvoa ja auttaa osaltaan koko maan asuttuna pitämisessä. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat