Lounais-Häme

Puukotusoikeudenkäynti: Syyttäjä haki apua Ruotsin laista ja kielitieteestä

Syytetty Abderrahman Bouanane on useaan kertaan sanonut halunneensa tehdä terroriteon. Arkistokuva.

Turun puukotusoikeudenkäynnissä pohditaan parhaillaan terrorismin juridisia ulottuvuuksia. Syyttäjä Sampsa Hakala on esitellyt aamun aikana oikeudelle muun muassa Euroopan neuvoston periaatepäätöstä, Suomen lainsäädäntöä ja jopa Ruotsin terrorismilakeja. Syyttäjän mukaan niistä pitäisi ottaa mallia siihen, miten Suomen terrorismilakeja pitäisi lukea.

Oikeudenkäynnissä perehdytään tänään erityisesti siihen, oliko kyseessä terrori-isku vai ei. Kysymys ei ole aivan yksinkertainen, sillä Suomessa ei ole aiemmin tuomittu ketään terrorismista.

Syyttäjä Hakalan mukaan Suomessa on annettu toistaiseksi kaksi oikeuden ratkaisua terrorismiin liittyen. Molemmissa tapauksissa syytteet hylättiin. Suomen kolmas terrorismitapaus on kesken hovioikeudessa. Se käsittelee Suomessa asuvan miehen Irakissa tekemiä murhia.

Syytetty Abderrahman Bouanane on useaan kertaan sanonut halunneensa tehdä terroriteon. Hänen puolustuksensa on kuitenkin kiistänyt terroristisen tarkoituksen.

Syyttäjän mukaan Bouanane pitäisi tuomita terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä.

Jos teot katsotaan terrorismiksi, luvassa on tavallista kovemmat tuomiot.

Oliko tarkoitus aiheuttaa pelkoa?

Kysymys terrorismista nivoutuu etenkin siihen, oliko Bouananen tekojen tarkoitus aiheuttaa pelkoa väestölle ja haittaa Suomelle. Tässä suhteessa syyttäjät ja puolustus ovat eri linjoilla. Puolustus on jopa vedonnut Suomen laissa tapahtuneeseen käännösvirheeseen. Sen mukaan terroristisen rikoksen pitäisi aiheuttaa vakavaa haittaa valtiolle. EU:n puitepäätöksessä puhutaan valtion sijaan maasta. Puolustuksen mukaan valtio-sanan käyttäminen johtaa siihen, että lakia pitäisi tulkita tiukemmin kuin EU:n asettamia vähittäisvaatimuksia. Puolustuksen mielestä Bouananen teot eivät aiheuttaneet vakavaa haittaa valtiolle.

Syyttäjien mukaan puolustuksen on turha vedota nimelliseen käännösvirheeseen. Syyttäjä Sampsa Hakala siteerasi tiistaina sanakirjaa, jonka mukaan maata ja valtiota voidaan pitää synonyymeinä. Hakala muistutti, että esimerkiksi huumeiden maahantuonnilla tarkoitetaan niiden tuomista tiettyyn valtioon.

Hakala kertoi selanneensa termien selventämiseksi jopa poliittisen historian oppikirjoja.

– Ainakin minä tulin tässä oppineeksi, että valtio-sana on suomen kielessä nuori, 1800-luvulla yleistynyt. Sen rinnalla on yleisesti käytetty maa-sanaa, Hakala luennoi oikeudelle.

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat