Lounais-Häme

Pyhäinpäivää vietetään kuolleiden muistoksi

Helsinki
03.11.2018, 02:04

Kotimaa

Tänään vietettävällä pyhäinpäivällä kunnioitetaan vainajia ja muistellaan aiempia sukupolvia. Hautausmaille viedään kukkia, seppeleitä ja kynttilöitä edesmenneiden läheisten haudoille.
Tapa yleistyi toisen maailmansodan jälkeen, ja perinne on jatkunut vahvana. Monien hautausmaiden portit ovat avoinna ympäri vuorokauden jo pyhäinpäivän alla ja koko viikonvaihteen.
Pyhäinpäivän juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille. Kirkoissa pyhäinpäivän jumalanpalvelukset ja vainajien muistoillat ovat suosittuja. Pyhäinpäivää vietetään vuosittain loka-marraskuun vaihteeseen osuvana lauantaina.
Pyhäinpäivään yhdistyy kaksi juhlaa: alun perin marttyyrien muistoksi vietetty kaikkien pyhien muistopäivä sekä uskovien vainajien muistopäivä.

Halloween ja pyhäinpäivä ovat kaksi eri asiaa

Muun muassa Yhdysvalloissa vietettävä lokakuun lopun halloween-juhla on historialliselta taustaltaan sadonkorjuun ja pakanallinen henkien juhla, mutta se on sittemmin muuttunut keppostelun, karkkien keräilyn ja kummitusleikkien karnevaaliksi.
Halloween-nimi on alkujaan ollut muotoa All Hallows’ Eve (kaikkien pyhien aatto). Aiemmin uskottiin vainajahenkien olevan liikkeellä juuri pyhien aattoiltana ja -yönä ja houkuttelevan eläviä tuonpuoleiseen.
Esimerkiksi katolinen kirkko suhtautuu kielteisesti halloweeniin, sillä se pitää juhlaa pakanallisena ja pelkää sen syrjäyttävän pyhäinpäivän vieton.
Halloweenin uskotaan pohjautuvan muinaiskelttien kesäkauden lopettaneeseen samhain-sadonkorjuujuhlaan, jota on vietetty Irlannissa ja Britanniassa. Samhainin aikaan uskottiin myös vainajien ja keijujen olevan liikkeellä. Samhainia juhlivat perimätiedon mukaan myös naamioituneet nuorisojoukot, jotka kulkivat talosta taloon ja pyysivät kestitystä.

STT

Kuvat:

Uusimmat