Lounais-Häme Tammela

Pyhäjärvellä ja Loimijoessa oli torstaina harvinainen näky, kun samaan aikaan vesillä oli kaksi höyryalusta

Pyhäjärvellä kuultiin, nähtiin ja haistettiin torstaina harvinaisuuksia, kun samaan aikaan vesillä oli kaksi höyryvenettä.
S/S Suntti ja Eemeli Parviainen odottivat ensimmäistä kertaa, että toinen höyryalus vislasi sille eikä toisinpäin. Kuva: Lassi Puhtimäki
S/S Suntti ja Eemeli Parviainen odottivat ensimmäistä kertaa, että toinen höyryalus vislasi sille eikä toisinpäin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Veneen pilli vislaa ja sen mustista kyljistä puskee ulos sankkaa höyryä.

Vesihöyryn mietoon tuoksuun sekoittuu hiukan palavan koivupuun savua, joka nousee veneen päällä olevasta piipusta.

– Veneeseen ei kannata vaaleilla vaatteilla tullakaan, nokea on sen verran, laivan rakentaja ja sen kapteeni Eemeli Parviainen hymyilee ja nappaa ruisleivän käteensä veneellään istuen.

Hätäisten ihmisten hommaa höyryveneharrastus ei ole, sillä koneiden lämpiäminen ja riittävän paineen syntyminen koivuhalkoja polttamalla kestää jopa tunnin verran.

”Suurin regatta ainakin 30–40 vuoteen”

Parviaisen höyryalus S/S Suntti tuotiin torstaina Tampereen Pyhäjärveltä Tammelan Pyhäjärvelle kunniavierailulle. Tammelassa vastassa olivat Arto Virta ja hänen tänä vuonna valmistunut S/S Whistlerinsä.

Höyryveneet alkavat olla nykyaikana harvinaisuuksia, sillä koko Suomessa niitä on käytössä noin parisataa.

– Tämä on suurin höyryalusregatta Pyhäjärvellä ainakin 30–40 vuoteen, kun meitä on kaksi, Parviainen naurahtaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Höyryveneiden kanssa on turha pitää kiirettä, sen tietää itse aluksensa rakentaneet Eemeli Parviainen (vas.) ja Arto Virta. Oman tovinsa kestää myös liikkeelle lähteminen, sillä uudetkaan koneet eivät lämpiä hetkessä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Höyryveneiden kanssa on turha pitää kiirettä, sen tietää itse aluksensa rakentaneet Eemeli Parviainen (vas.) ja Arto Virta. Oman tovinsa kestää myös liikkeelle lähteminen, sillä uudetkaan koneet eivät lämpiä hetkessä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ei ikinä valmista

Torstaina oli Parviaisen mukaan ensimmäinen kerta, kun Suntti ei joutunut aloittamaan höyryalusten välistä tervehdystä. Suomen Höyrypursiseuran sääntöjen mukaan höyryalusten kohdatessa ensin pilliään vislaa nuorempi vene, sen jälkeen vanhempi.

– Nämä ovat kaksi Suomen nuorinta höyryalusta. Suntti oli vielä viime kuussa Suomen nuorin, ja jouduin vislaamaan kaikille, mutta nyt tilanne muuttui.

Suntti valmistui vuonna 2014 ja laskettiin seuraavana vuonna, Whistler on tehnyt ensimmäiset matkansa vesillä kuluvan kesän aikana. Kärsivällisyyttä vaaditaan myös rakentamisessa, sillä Suntti oli monen vuoden urakka, sillä konetta vaille kaiken Parviainen teki itse.

– Ei tämä vieläkään taida ihan valmis olla, aina löytyy jotain laitettavaa, Parviainen sanoo.

Teurolaislähtöinen mutta sittemmin helsinkiläistynyt Arto Virta taas rakensi Whistleriään Tammelan Kuuslammilla kolme vuotta. Koneen runko ja höyrykattila tulivat Ruotsista, mutta käytännössä kaiken muun Virta on rakentanut työtunteja laskematta.

– Ajattelin, että kaksi talvea siihen menisi, mutta kolmaskin siihen silti vierähti, Virta naurahtaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

S/S Whistlerissä ja sen höyrykoneistossa on hienoja yksityiskohtia. Kuva: Lassi Puhtimäki
S/S Whistlerissä ja sen höyrykoneistossa on hienoja yksityiskohtia. Kuva: Lassi Puhtimäki

Jokainen matka on opettavainen

Suntti ja Whistler tekivät torstaina yhdessä matkan Pyhäjärveltä Forssan keskustaan Loimijokea pitkin ja takaisin.

Whistler on ehtinyt tähän mennessä tehdä pieniä retkiä Tammelassa, Pyhäjärven lisäksi esimerkiksi Kuivajärvellä.

Virta on harrastanut veneitä 1970-luvulta saakka, eivätkä höyrykoneetkaan ole ennestään vieraita, mutta jokainen uusi matka Whistlerillä on opettavainen.

– Kerran Pyhäjärveltä Kuivajärvelle mennessä kuulin kolahduksen. Suunnanvaihtomekanismi oli mennyt rikki. Kone ei kulkenut kuin takaperin, ja jouduimme peruuttamaan takaisin päin kapeita salmia pitkin, Virta kertoo hymy huulillaan.

Parviaisella on ollut omat vääntönsä Suntin kanssa. Parviainen toteaa, että liikaa ei kannata silti omia paineitaan nostaa tai höyryjä kerätä koneiden kanssa.

– Kun tulee ongelmia, syntyy onneksi aina onneksi myös parhaat tarinat, Parviainen hymyilee. FL

Lue myös: Veneilyn säännöt ovat iskostuneet hyvin lounaishämäläisten veneilijöiden mieliin: vesillä liikutaan entistä turvallisemmin (FL 10.7.2020)

Arto Virta on rakentanut kaikki S/S Whistlerin puuosat itse. Kuva: Lassi Puhtimäki
Arto Virta on rakentanut kaikki S/S Whistlerin puuosat itse. Kuva: Lassi Puhtimäki

 

Pyhäjärvessä kulki torstaina kaksi Suomen uusinta höyryalusta, Tampereelta poikennut musta S/S Suntti sekä Arto Virran (oik.) Tammelassa rakentama S/S Whistler. Kuva: Lassi Puhtimäki

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic