Lounais-Häme

Pyhäjärvestä löytyy kalaa – kuha saa kasvaa isoksi

 

Pyhäjärvi tunnetaan ympäri Suomea kalamiesten ja -naisten keskuudessa yhtenä maan parhaista kuhajärvistä. Tammelaan matkustetaan kauempaakin Suomen suurimman ahvenkalan perässä.

Edellisen koeverkkokalastuksen perusteella ja Tammelan kalastusalueen isännöitsijänä toimivan Hannu Nummisen mukaan kalaa on järvessä nykyään jopa aiempaa enemmän, vaikka paikalliset kalastajat eivät asiasta tunnu olevan samaa mieltä.

-Kalakanta on kohtalainen, voisi sanoa peräti hyvä. Harvoin on järviä, joissa on näin paljon kalaa, etenkään petokalaa, Numminen kuvailee.

Kalastajien mukaan kannattaa tosin ottaa mittanauha visusti mukaan kalaan lähtiessä, sillä liian pieniä kuhia tuntuu nykyisin tulevan aiempaa enemmän. Tilannetta ei ainakaan helpota kalastajien kohdalla se, että kuhan alamitta nousi viime vuoden alussa 42 senttimetriin. Aiemmin alamitta oli 37 senttimetriä.

Tosin Numminen huomauttaa, että edelleen järvestä nousee joka vuosi suuria, jopa yli kymmenkiloisia kuhia.

-Kuhakanta on hyvä, mutta uistelumiehet saavat yleensä vain pienempiä, isot kuhat tarttuvat verkkoihin, uistelemalla parikymmentä vuotta järvellä kalastanut Tuomo Haakana kertoo.

Verkoilla kalastavan Pauli Kauhan mukaan isohkoja kuhia osuu saaliiksi vain silloin tällöin. Kauha lisää, että myös verkoissa on usein paljon alamittaisia kuhia.

-Etenkin Kuivajärven puolella alamittaisuus on ongelma, Pyhäjärvestä olen saanut täysimittaista, Kauha kertoo.

Suurin syy alamittaisuudelle on ongelmat lisääntymisvaiheessa. Jos kuhavuosiluokan kutu ei onnistu, saattaa kanta jäädä pienikokoiseksi.

-Paljon on kiinni veden lämpötilasta silloin, kun kutu alkaa. Jos on viileä kevät, ja vedet ovat kylmiä, on mahdollisuus, ettei kutu onnistu, Numminen selittää.

Määrällisesti kuhia riittää, sillä niitä on myös istutettu järveen lisää. Vuosina 2011–13 järveen päästettiin yli 30 000 polttomerkittyä kuhanpoikasta. Alueen kalastajille jaettiin seurantalomakkeita, joihin on tarkoitus merkitä, jos ylös nousee istutettuja yksilöitä.

Tavoitteena on ollut selvittää, ovatko kuhaistutukset Pyhäjärveen tarpeellisia. Tuloksia ei ole juuri saatu.

-Ei näitä merkintöjä ole paljon tullut. Nähdäkseni luontaista tuotantoa on aika paljon, Numminen sanoo.

Pienuus ei ole ainoa kriteeri päästää kuha takaisin järveen. Numminen kehottaa nimittäin päästämään myös isompia emokuhia takaisin järveen, jos ne ovat pyydyksessä elossa.

Syynä tähän on se, että juuri alamitan täyttävän ja sukukypsäksi tulleen kuhan mäti ei ole läheskään yhtä laadukasta kuin kookkaalla kuhalla.

-Puolentoista tai kahden kilon kuhalla mäti on huomattavasti isompi. Kuhanpoikanen joutuu elämään ruskuaispussilla ensimmäiset elinpäivänsä. Jos ruskuaispussi on pieni, poikasen selviytymismahdollisuudet ovat paljon pienemmät, Numminen selittää.

Vaikka Pyhäjärvi tunnetaankin etenkin kuhistaan, riittää vedessä myös muita kaloja. Suuri osa kalastajista tavoittelee kuhan lisäksi pääosin ahventa, jonka tilanne on Numminen mukaan järvessä erittäin hyvä.

Järveen on joskus istutettu myös pyyntikokoisia kirjolohia, lähinnä kalastajien mieliksi ja kokeiluna. Myös haukea on melko mukavasti.

Nurminen huomauttaa, että matalan järven pinnankorkeus vaikuttaa etenkin haukikantaan. Hauki kutee yleensä matalissa ja heinikkoisissa paikoissa, jolloin mäti voi jäädä kuivalle maalle, jos veden pinta laskee nopeasti.

-Kuhan ja ahvenen kohdalla se on eri asia, sillä ne kutevat syvemmälle.

Etenkin Kuivajärven puolella viihtyvästä särjestä puhutaan usein roskakalana, koska se ei ole ruotoisuutensa vuoksi otollinen ruokakala.

-Roskakaloja ei ole ollut haitaksi asti sen jälkeen, kun 10–15 vuotta sitten niitä kalastettiin pois. Hauki on välttämätön paha, se tulee, jos tulee. Olemme nyt ottaneet ylös nekin. Isoja olemme päästäneet takaisin, Haakana kertoo.

Vaikka kalastajien mieleen särki ei pyydyksessä olekaan, on hyvä, että lajia riittää järvessä, sillä se on tärkeä osa kuhan, ahvenen ja hauen ravintoa. Tällä hetkellä näyttää, että myös särkiä – ja samalla ravintoa petokaloille – riittää.

Sen sijaan isot sulkavat ovat Nummisen mukaan ongelmallisia, koska niillä ei ole luontaisia vihollisia, eikä niitäkään arvosteta ruokakalana.

-Kuivajärven puolella sulkavia on paljon, Pyhäjärven puolella ei ole, Kauha sanoo.

Nummisen mielestä suomalaiset valikoivat kalojaan liiaksi. Suomalainen hakee usein vain kookkaita kaloja, eikä käytä särkikaloja ruoaksi.

-Etelä-Suomen vedet ovat kuitenkin alikalastettuja valikoinnin vuoksi. Vedet kestävät kyllä kalastusta, vaikka jotkut sanovatkin muuta, Numminen toteaa. FL

 

Pyhäjärven koekalastus
Edellisen kerran Pyhäjärvessä suoritettiin koeverkkokalastus vuonna 2012. Koekalastuksen suoritti Hämeen kalatalouskeskus.Koekalastuksen perusteella Pyhäjärven yleisin kala on lukumäärällisesti särki. Määrissä heti perässä ovat kiiski ja kuha.Jos lukumäärän sijaan tarkastellaan biomassaa eli saatujen kalojen kokonaispainoa, ylivoimaisesti eniten järvessä on kuhaa.Myös ahven ja sulkava ovat järvessä yleisiä.Koekalastusverkkoihin osui myös salakoita, pasureita, lahnoja, sorvia sekä yksi hauki.Ahvenkaloja (lukumäärällisesti 58,1 % saaduista kaloista, saatujen kalojen biomassasta 63,4 %) on koeverkkokalastuksen mukaan Pyhäjärvessä enemmän kuin särkikaloja (41,8 %, 36,4 %).Huomattavaa on, että petokalojen osuus järven kalastosta on hyvin suuri, sillä painosaaliista petokalaa oli lähes 58 prosenttia.Vuoden 2007 koekalastukseen verrattuna kalaston rakenteen todetaan petokalavaltaistuneen.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti