Lounais-Häme

Pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 24 miljardin hyödyt – yksityisautoilusta jopa 500 miljardin kustannukset EU:n alueella

Hiljattain julkaistu tutkimus paljastaa, että pyöräilyn taloudelliset hyödyt ovat jopa miljardeja euroja vuodessa.
Pyöräilyn lisäämiseen esimerkiksi työmatkoilla olisi Suomessakin sijaa, sillä lähes kolmannes 2–3 kilometrin matkoista tehdään nykyään yksityisautoilla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pyöräilyn lisäämiseen esimerkiksi työmatkoilla olisi Suomessakin sijaa, sillä lähes kolmannes 2–3 kilometrin matkoista tehdään nykyään yksityisautoilla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo että pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja kävely jopa 0,37 euroa/km. Yksityisautoilusta sen sijaan aiheutuu yhteiskunnalle 0,11 euron kustannus jokaista ajettua kilometriä kohden.

Pyöräilyliitto referoi tutkimusta tiedotteessaan.

The Social Cost of Automobility, Cycling and Walking in the European Union -tutkimuksen mukaan EU:ssa syntyy vuodessa pyöräliikenteestä 24 miljardin ja jalankulusta 66 miljardin edestä hyötyjä vuosittain. Yksityisautoilu sen sijaan aiheuttaa 500 miljardin euron kustannukset EU-maissa.

– Voimme arvioida eri kulkumuotojen hyötyjä verrattuna toisiin. Jos autolla kulkevat vaihtaisivat pyörään tai jalankulkuun lyhyilläkin matkoilla, olisivat hyödyt valtavia, sanoo tutkimusryhmää vetänyt professori Steffan Gössling Linné -yliopistosta.

Potentiaalia matkojen vaihtamiseen yhteiskunnan kannalta parempiin on Suomessakin: viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen mukaan jo 2–3 kilometrin matkoista 60 prosenttia tehdään yksityisautolla, Pyöräilyliitto huomauttaa.

Ruotsalaistutkimuksessa todetaan, että liikenneinvestoinneissa systemaattisesti aliarvioidaan autoilun kustannukset. Sen vuoksi hyöty-kustannuslaskelmia pitää kehittää ja erityisesti kaupunkiliikenteessä laskelmissa pitäisi arvioida myös eri investointien vaikutukset vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin. Esimerkiksi autoilun kehittämishankkeet usein heikentävät jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta.

Gösslingin johtamassa tutkimuksessa eri liikennemuodoille hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin neljällätoista eri muuttujalla ilmastonmuutoksesta maankäyttöön ja ruuhkista terveyteen.

– Perinteiset hyöty-kustannuslaskelmat eivät kata kaikkia kustannustekijöitä. Laskentatavat suosivat autoiluinfrastruktuurin rakentamista, Gössling perustelee tiedejulkaisussa.

Myös Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen apulaisprofessori Heikki Liimatainen näkee muutostarpeita nykyisissä hyöty-kustannuslaskelmissa:

– Matka-ajan merkitys muuttuu liikenteen automaation myötä. Ja kun päästöjä pitää vähentää, niin on luonnollista, että päästöjen painoarvo laskelmissa kasvaa. Tärkeää on myös miten arviointia tehdään: tehdäänkö se yksittäisen tie- tai ratapätkän osalta vai arvioidaanko hankkeen vaikutuksia laajemmin liikennejärjestelmään. Ilmastonäkökulma haastaa siihen, että pitäisi siirtyä järjestelmätason tarkasteluun. Nykyään arvioinnista puuttuu myös jalankulun ja pyöräilyn positiivinen puoli.”

Vaikka Gösslingin tutkimus koski EU:ta, hän ei usko sen kykyyn ratkaista liikenneinvestointien hyöty-kustannuslaskelmiin liittyviä ongelmia:

– Eri kustannukset tulisi huomioida laajemmin ja niiden arvojen määrittelyä tulisi olla kehittää. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät kustannukset on määritelty liian alhaisiksi EU:ssa. Poliitikkojen pitäisikin jokaisessa maassa kehittää omaa kansallista viitekehystä. Tanskassa ja Hollannissa tässä ollaan jo pitkällä, Gössling patistaa.

Uusimmat