Lounais-Häme

Pyöränlukot testissä: Vain yksi lukko kesti voimapihtien syleilyn

Viidestä testilukosta neljä murtui käsityökaluilla, joita voi käyttää vähin äänin ja nopeasti. Vain U-lukko kesti.
Polkupyörä on syytä kiinnittää lukolla johonkin vaikeasti liikuteltavaan tai kiinteään rakenteeseen. Kuva: Juhani Salo
Polkupyörä on syytä kiinnittää lukolla johonkin vaikeasti liikuteltavaan tai kiinteään rakenteeseen. Arkistokuva: Juhani Salo

Kevät ja pyöräilykauden alku innostaa myös pyörävarkaat liikkeelle. Useimmilla meistä on polkupyörässä jonkinlainen lukko, mutta minkälaista suojaa se todella antaa?

Selvitimme erityyppisten lukkojen murronkestoa ottamalla testiin vaijeri-, taitto-, ketju- ja U-lukot.

Hinnat vaihtelivat alle seitsemästä eurosta kuuteenkymppiin. Lukot ostettiin tavarataloista ja pyöräliikkeestä.

Yhteistä kaikille on, että pyörän voi lukita niillä suositusten mukaisesti kiinteään esineeseen kuten aitaan tai kaiteeseen.

Monesta ajopelistä löytyvää, takapyörän lukitsevaa runkolukkoa ei tästä syystä otettu mukaan.

Lukkotestien perusteella hyvän runkolukon murtaminen ei onnistu ihan helposti. Ongelma kuitenkin on, että pelkällä runkolukolla lukitun pyörän varas voi napata esteettä mukaansa rauhallisempaan paikkaan murrettavaksi.

 

Välineinä testissä käytettiin paria taskukokoista sivuleikkuria ja keskikokoisia voimapihtejä. Niiden käyttö ei tuota meteliä ja on nopeaa, joten ne ovat monen pyörävarkaan välinearsenaalin perustyökaluja.

Tunnin murtorupeaman jälkeen voitiin todeta, että vain U-lukko kesti näillä välineillä tehdyt hajotusyritykset. Moni hintavakin lukko petti pelottavan nopeasti. U-lukko oli testatuista kallein, joten rahalle näyttäisi saavan vastinetta.

Poliisi on tavannut varkaiden repuista myös akkukäyttöisiä kulmahiomakoneita, jotka ovat myrkkyä vahvoillekin lukoille. Sellaisen käyttö tuottaa kuitenkin korviaraastavan melun ja kipinäsuihkun, joten näkyvällä paikalla kiinnijäämisriski on suuri.

Tavallisempi kuvio on, että ei-kiinteästi lukitut pyörät kuskataan rauhallisempaan paikkaan, jossa lukot hajotetaan koneilla ja sahoilla. Lukitseminen kiinteään rakenteeseen jämerällä lukolla on siis yhä paras lääke varkauden ehkäisemiseksi. LM-FL

 

Testiryhmä: Antti Pasanen, Pekka Peura ja Pekka Perälä.

 

Nämä lukot testattiin

Vaijerilukko Jopo  

Halkaisija 10 millimetriä

Paino: 250 grammaa

Halvin ja kevein testin lukoista kestää pienten sivuleikkurien käsittelyssä. Toisen mallisten taskukokoisten leikkurien edessä vaijeri napsahtaa poikki kolmella rouskaisulla noin 20 sekunnissa.

Muissa testeissä erilaiset heppoiset vaijerilukot ovat pettäneet jopa pelkästä nykäisystä, joten hiukankaan arvokkaamman pyörän turvaksi niitä ei voi suositella.

Lukko riittää suojaamaan pyörää korkeintaan pikaisen kioskikäynnin ajan tai viikonloppuyönä baarista palailevilta ”lainaajilta”.

 

Vaijerilukko XLC 

Halkaisija 18 millimetriä

Paino: 520 g

Taskukoon sivuleikkuri tekee vain nirhaumia järeämmän vaijerilukon muovipinnoitteeseen. Testissä käytetyt keskikokoiset voimapihditkin kohtaavat ongelmia, sillä paksu vaijeri ei yllättäen mahdu leukojen väliin.

Ähertämällä vaijerin saa survottua leukojen väliin, mutta aikaa kuluu. Vaijeri paukahtaa poikki, mutta helposti ja nopeasti se ei onnistunut.

 

Kangaspäällysteinen ketjulukko AIM 

Paino: 770 g

Pienet sivuleikkurit eivät odotetusti mahda kuuden millimetrin teräslenkeistä tehdylle ketju­lukolle mitään.

Voimapihtien syleilyssä ketju sen sijaan kilahtaa poikki kertarutistuksella pelottavan vaivattomasti. Aikaa kuluu kymmenen sekuntia.

Yllättäen tukeva kangaspäällyste jää ketjun katkettua ehjäksi, ja sen rikkominen tavalla tai toisella hidastaa pyörän viemistä.

 

Taittolukko AXA Newton 

Paino: 1 kg

Testin toiseksi kallein lukko painaa kohtalaisen paljon, mutta menee pieneen tilaan koteloonsa. Valmistaja luokittaa lukon turvan keskitasoiseksi. Lukko on valmistettu muovilla päällystetyistä lattateräskappaleista, jotka on liitetty toisiinsa nivelillä.

Voimapihdeillä ensimmäinen yritys ei tuota tulosta, vaikka jälkiä syntyykin. Parin yrityksen jälkeen lukko hieman yllättäen rusahtaa poikki noin minuutin huhkimisen jälkeen. Ei ihan helppo nakki.

 

U-lukko Kryptonite Kryptolok Series 2 STD 

Paino: 1,2 kg

Testin painavin ja kallein lukko. Mukana myös silmukkakaapeli lisälukitukseen. Valmistajan omalla asteikolla lukon kerrotaan tarjoavan ”keskitasoista turvaa”.

Voimapihtejä saa rutistaa ohimosuonet pullollaan, eikä mitään tapahdu. Lukko luiskahtaa helposti leukojen otteesta. Lovea syntyy lähinnä teräskaaren pehmeään pinnoitteeseen.

Näyttää selvältä, että äänettömästi ja nopeasti tätä lukkoa ei murreta.

Kokeilemme lopuksi, kuinka 13 millimetrin teräskaari kestää koneellista leikkausta. Pienen kulmahiomakoneen edessä U-lukko antautuu noin puolessa minuutissa. Lähikadulla päät kääntyvät, sillä mekkala on kova ja kipinät suihkuavat. Näkyvällä paikalla leikkuupuuhiin ryhtyvälle huomio on taattu.

Koneen käyttäjä huomauttaa, että leikkaaminen voi lukon asennosta riippuen olla selvästi testitilannetta vaikeampaa ja hitaampaa – etenkin, jos pyörää ei halua vahingoittaa samalla.

 

Testi on julkaistu Forssan Lehdessä ensimmäisen kerran keväällä 2016. Täysin samanlaisia tai samojen valmistajien vastaavia lukkoja on myynnissä myös keväällä 2019.

Kaupallinen yhteistyö