Lounais-Häme Tammela

Pyöreitä täyttävä Erkki Virtanen ei ymmärrä, miten kehittämistuilla voidaan auttaa konkurssin partaalla horjuvia yrityksiä

Tänään 70 täyttävä Erkki Virtanen jalostaa ajatuksiaan luonnossa. Koronan hoidossa rahaa on syydetty myös elinkelvottomiin yrityksiin.
Erkki Virtanen kirjoitti ensimmäisen juttunsa Forssan Lehden nuorten palstalle 50 vuotta sitten. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun "nuorten räkänokkien" jutut olivat päätoimittajan mielestä turhan rajuja. Kuva: Lassi Puhtimäki
Erkki Virtanen kirjoitti ensimmäisen juttunsa Forssan Lehden nuorten palstalle 50 vuotta sitten. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun "nuorten räkänokkien" jutut olivat päätoimittajan mielestä turhan rajuja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Entisen kansliapäällikkö Erkki Virtasen henkinen koti löytyy erämaan rauhasta.

Arki kuluu tiiviisti Liesjärven idyllissä, mutta kirjat ovat yhä Helsingissä, jossa asuvat Virtasen kolme lasta ja kaksi lasten lasta.

– Kuljeskelen ympäriinsä luonnossa ja teen pikkuremontteja. Ulkoilen eri tekosyillä. Sienten parissa kuljen intohimoisesti ja lakkoja ja karpaloita kerään talteen. Läheiseltä hakkuutyömaalta kävin juuri hakemassa koivun tuohta sytykkeeksi, myhäilee syksyllä 2015 työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön virasta eläköitynyt Virtanen.

Mielenrauha löytyy hiljaisuudesta. Järven rannalla on vain yksi vakituisesti asuttu savu ja mökkien laskemiseen riittävät yhden käden sormet.

– Kovin meteli, mikä täällä kuuluu, on kuikan huuto. Vuonna 1986 tulimme tänne. Paikka on tarjonnut aina henkireiän vain sadan kilometrin päässä Helsingistä. Laiturilla on useampikin budjetti luettu läpi, naurahtaa Erkki Virtanen, jonka mökkilaiturilla ei nykyään ole sijaa päivän uutisia tuhdimmalle luettavalle.

Tammelan ja Forssan kirjastot ovat intohimoiselle lukumiehelle tärkeitä tukikohtia. ”Karanteenilukemistossakin” oli reilut 20 opusta, lähinnä muistelmia ja elämäkertoja.

– Maaseudulla palvelut ovat toimineet. Terveyskeskukseen minut on huolittu ja Forssan kirjastossa valikoimat ovat paljon paremmat kuin lähikirjastossani Pakilassa, Virtanen kiittelee.

Maitoautosta ministeriöihin

Köyhän työläisperheen kasvatille eläkepäiville vaihto ei ollut maailman helpoin asia. Urjalassa syntynyt ja Humppilassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Erkki Virtanen on aina tottunut paiskimaan hommia.

Työ maitoauton apukuskina oli sen verran raskasta, että hartiatkin kasvoivat siinä sivussa.

Valtiotieteen opinnot veivät Helsinkiin ja työura kului näköalapaikoilla valtiovarainministeriössä, kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä.

– Eläkkeelle jäädessäni kävin mahdollisimman perusteellisessa työterveyslääkärin tarkastuksessa. Muita ohjeita en saanut kuin, että sinun pitäisi opetella joutenolemista. Sitä en osaa. Vaimokin aina väittää, etten pysy hetkeäkään paikoillani.

Poliitikkojen kanssa ikänsä paininut Erkki Virtanen ei ole itse koskaan osallistunut politiikkaan. Työuran aikana ainoa sidonnaisuus oli Suomen Bridgeliiton jäsenyys.

– Töistä pois jäätyäni tilalle tuli kolmannen sektorin hommia. Olen Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksen jäsen sekä lasten ja nuorten kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja sekä mukana Pilvenmäen raviradan hallituksessa, hän kertoo.

Suomen talous nousuun jo syyskesällä?

Koronaepidemian talousvaikutuksia on verrattu vuoden 2009 talouslamaan ja 1990-luvun lamavuosiin. Nykytilanne on kuitenkin täysin poikkeava

– Nyt tärkein tehtävä on auttaa elinkelpoisia yrityksiä selviytymään. En ymmärrä, miten Business Finlandin kehittämistuilla voitaisiin auttaa likviditeettikonkurssin partaalla horjuvia firmoja, Erkki Virtanen kritisoi.

Tärkeää on, että epidemian nujerruttua talous olisi heti kilpailukunnossa. Virtanen ennakoi talouden kuntoonlaiton vaativan tiukkaa julkisen talouden säästökuuria.

Vihriälän työryhmän esittämää 10 miljardin kipupakettia hän pitää realistisena. Summa vastaa suuruudeltaan 1990-luvun laman jälkeistä 60 miljardin elvytyspakettia.

– Olen jopa pikkuisen optimistinen. Jos maailmantalouden tilanne kääntyy suotuisaksi, talous voisi kääntyä kasvuun jo syyskesällä, hän arvioi.

Erkki Virtanen aprikoikin leikillään, onko positiivinen ajattelu seurasta korkean iän tuomasta pään pehmenemisestä.

Hallituksen nykyistä erityisavustajien määrää Erkki Virtanen pitää täysin järjettömänä.

Kriisinhoidossa kyse on arvovalinnoista

Kriisinhoidossa on hänen mielestään onnistuttu kohtuullisesti. Se, onko Ruotsin valitsema linja parempi kuin Suomen nähdään myöhemmin.

– Tasapainottelua tämä on ja kyse on arvovalinnoista. Ruotsissa talouden pyörien pyörimistä on pidetty ykkösasiana ja lähtökohtana on ollut se, mikä olisi siltä kannalta vähiten haitallista, hän muistuttaa.

Erkki Virtasen eläköitymisen jälkeen kiertotalouden tuleminen on vahvistunut ja energia- ja ilmastopolitiikan painoarvo kasvanut entisestään. Työasioita hän ei ole kaivannut, mutta työkavereita kylläkin.

– Kun työskentelin pari kuukautta uuden kansliapäällikön rinnalla, en antanut yhtään neuvoa. Kerroin kyllä mitä aiemmin oli tehty.

Räkänokkien palsta lopetettiin nopeasti

Vuodesta 1995 kolumneja Forssan Lehteen kirjoittaneelle Erkki Virtaselle kirjoittaminen on aina maistunut. Työasioista ei aikanaan voinut kirjoittaa, mutta enää rajoituksia ei ole.

– Kirjoittaminen on hyvä henkireikä. Tuolla kun kulkee pitkin metsiä, niin ajatuksia on hyvä jalostaa. Kirjoittaminen pitää hereillä, kun asioita tulee seurattua ja pohdittua tarkemmin.

Ensimmäiset juttunsa Erkki Virtanen teki Forssan Lehteen kuitenkin jo vuonna 1970. Hän kirjoitti nuorten palstalle nimimerkillä Eci.

– Lehdessä oli paljon vanhoillisia kirjoittajia, kun taas me olimme nuoria ja radikaaleja ja. Palsta toimi 1-2 vuotta. Päätoimittaja Kosti Paukkala lopetti sen, kun nuoret räkänokat kirjoittivat turhan rajuja juttuja. FL

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic