Lounais-Häme

Pysäköintimaksulla halutaan varmistaa parkkiruutu useammalle – Pyrkimys on ettei keskustassa seisoteta autoja

Yhä useammassa kaupunkikeskustassa pysäköinti on maksullista. Kaupungin keskustan tulisi olla saavutettavissa kaikilla kulkupeleillä.
Pienemmissä kaupungeissa, kuten Forssassa, voi vielä pysäköidä keskustaankin maksutta. Kuva: Seppo Pessinen
Pienemmissä kaupungeissa, kuten Forssassa, voi vielä pysäköidä keskustaankin maksutta. Kuva: Seppo Pessinen

Kaupunkien keskustoista ei enää ilmaista kadunvarsipysäköintiä juuri löydy, sillä kaupungit haluavat tarjota pysäköintimahdollisuuden entistä useammille.

–  Pyrkimys on, ettei keskustassa seisotettaisi autoja. Kaupunki ei tarjoa mitään säilytyspaikkoja autoille, perustelee Lahden kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Tarja Tolvanen-Valkeapää.

Maksullinen pysäköinti tasaa pysäköintipaikkojen käyttöä ja lisää vaihtuvuutta.

Myös Turussa suunnitellaan 1  100 pysäköintipaikan muuttamista maksulliseksi. Ydinkeskustassa etusijalla on liikennesuunnitteluinsinööri Susan Nymanderin mukaan asiointipysäköinti.

–  Pyrimme turvaamaan kaupunkiin tulevalle asioijalle pysäköintipaikkoja, ettei tarvitsisi hirveän kauan ajella ja etsiä paikkaa.

Kuopiossa kadunvarsipysäköintiä pyritään järjestämään siellä, missä se on turvallista sekä liikennöinti sujuvaa, kertoo kaupungin suunnitteluinsinööri Hanna Väätäinen. Hän kertoo torin alla sijaitsevan pysäköimislaitoksen olevan vakiintunut parkkipaikka, sillä kadunvarsipaikat ovat sitä useammin maksullisia, mitä lähemmäs toria mennään. Ilmaisia paikkoja löytyy enää lähinnä keskustan laitamilta.

Autot vaikuttavat viihtyvyyteen

–  Pysäköintipolitiikka on tosi monipolvinen ja haasteellinen asia, sanoo työelämäprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopistosta.

Asiakaskunnan vaihtuvuus on yksi maksullisen pysäköinnin peruste, sillä on ongelma, jos autoja säilytetään pitkäaikaisesti keskustoissa. Vaismaan mukaan pysäköintiä on viisasta ohjata pysäköintilaitoksiin, mikäli kaupungissa sellaisia on. Hän korostaa keskustojen viihtyvyyden tärkeyttä sekä perusteellista suunnittelua.

Autottomat alueet ovat jo arkipäivää monessa isommassa kaupungissa, mutta Vaismaan mukaan tähän voidaan pyrkiä myös pienemmillä paikkakunnilla. Julkinen liikenne, pysäköintilaitoksien sijainti ja kävelymatkat vaikuttavat pysäköinnin suunnitteluun.

–  Pienissä kaupungeissa ja kuntakeskuksissa on päästävä autolla asioille, mutta aluetta voidaan tehdä kävelypainotteiseksi ja pyöräily-ystävälliseksi pienillä keinoilla.

Keskustaan kaikilla kulkupeleillä

Kaupungit eivät pyri kohti monen Euroopan kaupungin, kuten Oslon mallia, jossa ydinkeskustoissa autoilua on rajattu merkittävästi.

Turun keskustassa tapahtuu lähivuosina paljon, sillä torin suuren remontin lisäksi päätöksiä tehdään lähiliikenneratkaisuista sekä raitioradan rakentamisesta. Nymanderin mukaan keskustaan lisätään kävely- ja pyöräalueita, sillä keskustan pitää olla saavutettavissa kaikilla kulkutavoilla.

–  Keskustaan pääsee kyllä edelleen autolla, mutta ihan ydinkeskustassa on kävelylle rauhoitettu alue, Nymander kertoo.

Vaismaa vertaa keskustoja isoihin kauppakeskuksiin, joissa jätetään auto yhteen keskitettyyn paikkaan ja jatketaan matkaa kävellen. Autottomat kävelyalueet ovat hänen mukaansa myös yrityksille kannattavia ja kävellen saavutettavat liikkeet vetävät puoleensa asiakkaita.

–  Mitä enemmän on jalankulkijoita, sitä enemmän on potentiaalisia asiakkaita. Hampurilaisravintoloiden drive in -palvelut ovat ainoita yrityksiä, joihin mennään autolla perille asti, Vaismaa perustelee.

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic