Lounais-Häme Jokioinen

Raha ratkaisee Jokioisten kartanon kaupat: Myynti toteutuu tuskin yhtenä kokonaisuutena

Senaatti-kiinteistöt aloitti Jokioisten kartanon myynnin valmistelun. Vaativa valmistelu voi viedä pari vuotta.
Maaherra Ernst Gustaf von Willebrand rakennutti Jokioisten kartanon päärakennuksen 1790-luvun lopulla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Maaherra Ernst Gustaf von Willebrand rakennutti Jokioisten kartanon päärakennuksen 1790-luvun lopulla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Senaatti-kiinteistöt on aloittanut Jokioisten kartanon ja sen alueiden myynnin valmistelun.

Vuodesta kahteen kestävän valmistelun aikana tehdään muun muassa vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöverkostojen selvityksiä sekä rakennusten kuntoarvioita. Koska alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, valmistelut kaavaa varten on aloitettu yhteistyössä Jokioisten kunnan kanssa.

– Tässä on vielä monenlaista selvitystyötä ennen varsinaista myyntiä. Uskon, että aikaa menee ainakin pari vuotta ennen kuin nimiä on myyntipapereissa, kertoo myyntipäällikkö Jyrki Maikola Senaatti-kiinteistöistä.

Eduskunta myönsi vuoden 2019 viimeisen lisätalousarvioselvityksen yhteydessä Senaatti-kiinteistöille myyntiluvan Jokioisten kartanolle, sen alueella oleville rakennuksille ja 186 hehtaarin maa-alueille. Alueet rakennuksineen on suojeltu ja niiden myyntiä yhtenä tai pienempinä kokonaisuuksina selvitetään.

Maikola uskoo, että paketti on niin suuri, että se myydään useammassa osassa. Myyntiin on tulossa maaherra Ernst Gustaf von Willebrandin vuonna 1794 rakennuttaman varsinaisen kartanon lisäksi noin 60 muutakin omaleimaista rakennusta sekä huomattavat maa-alat.

– Kuulemme tässä omia asiantuntijoitamme, mutta näyttää siltä, että myynti olisi liian hankalaa yhtenä kokonaisuutena.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään todennäköisesti rakennettujen alueiden myyntiin, jonka jälkeen kaupataan rakentamattomat pelto-alueet.

Luitko tämän: Senaatti-kiinteistöt mielii myydä koko Jokioisten kartanoalueen – Kunta pelkää suojeluehtojen johtavan rakennusten rapistumiseen (FL 29.10.2018)

Päärakennus tyhjillään, mutta hyvässä kunnossa

Kartanon alueella toimii Luonnonvarakeskus Luke. Maikolan mukaan Luken käytössä olevia valtion peltoalueita ei sisällytetä myyntiin.

Luonnonvarakeskus on keskittänyt toimintojaan niin sanotulle kampusalueelle. Jokioisten kartanon alueen rakennusten käyttö on vähentynyt, ja osa niistä jäänyt tyhjilleen viime vuosien aikana. Kartanon päärakennus on ollut ilman käyttöä parisen vuotta. Rakennuksessa on kuitenkin pidetty lämmöt päällä, ja sen kunto on hyvä.

– Rakennus säilyy parhaiten, silloin kun sillä on käyttöä, Maikola painottaa.

Valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt huolehtii valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin. Kohteet myydään avoimella tarjouskilpailulla. Sen aloituksesta Senaatti-kiinteistöt tiedottaa erikseen.

– Vielä on mahdotonta arvioida, millainen hinta kartanosta ja sen alueista saadaan.

”Tärkein asia myynnissä on raha”

Kartano on rakennuksineen ja maineen ainutlaatuinen kokonaisuus, jollaista ei toista vastaan tule. Senaatti-kiinteistöt on kuitenkin myynyt vuosien varrella kartanokokonaisuuksia erilaisille ostajille. Ostajina voi olla vaikka kiinteistöyhtiöitä, säätiöitä, yrityksiä tai ihan yksityishenkilöitä.

– Tärkein asia myynnissä on raha, vaikka meillä on toki mahdollisuus harkita, kenelle kohteet myymme. Mutta raha se joka nämä kaupat ratkaisee, uskon niin, myyntipäällikkö Maikola sanoo.

Jokioisten kunnan intressissä on, että kartanolle, sen rakennuksille ja maille löytyisi hyvä ostaja, jolla on järkevää käyttöä alueilleen. Kunta tekee Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyötä muun muassa alueen kaava-asioissa ja vesi- ja viemäritöissä.

– Tavoitteenamme on, että asuntoihin saadaan väkeä ja kartano täyteen toimintaa, kunnanjohtaja Jarmo Määttä sanoo. FL

 

Lue mielipidekirjoitus Forssan Lehdestä: Pelastetaan Jokioisten kartanoalue

Ainutlaatuinen historia

Jokioisten tilan historiaa kirjattu 1500-luvun lopulta lähtien.

Tilasta muodostettiin säteritila vuonna 1618. Omistukset hajaantuivat useisiin käsiin, kunnes yhdistettiin 1764.

Maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 jättiläismäisen tilan itselleen.

Von Willebrand kehitti kartanon toimintaa ja rakennutti päärakennuksen 1794. Arkkitehtinä C.C. Gjörwell. 18 vuoden aikana nousi yli 30 rakennusta.

Valtio lunasti Jokiläänin 1918. Maanomistusjärjestelyjen jälkeen valtiolle jäi Jokioisten kartanossa 9 000 hehtaaria.

Uusimmat

Näkoislehti

14.8.2020

Fingerpori

comic