Lounais-Häme

Rakas lemmikki on sijoitus omistajan hyvinvointiin

Hakkuuaukealla leijailee sumuharsoja. Marraskuinen aurinko ei oikein jaksa nousta, ja yön kosteus viipyilee havupuissa.

Sisko Anttila ottaa vauhtia ja kiskaisee koiranlelun metsikköön. Puolitoistavuotias Anna-koira pinkaisee lelun perään läpi pensaiden.

Aamu-unisessa metsässä alkaa hervoton leikki, joka saa koiran hyppimään, juoksemaan ja murahtelemaan.

-Tutkimusten mukaan sekä lemmikki että metsä tuottavat ihmiselle henkistä hyvinvointia. Yhdessä niiden vaikutus taitaa olla tuplasti suurempi, Anttila naurahtaa.

 

Samaan aikaan forssalaisessa kerrostaloasunnossa Kassu on kierähtänyt selälleen päiväpeiton päälle. Se sulkee silmänsä ja kehrää, kun omistaja Aila Heinilä silittää sen turkkia.

Sohvi on hypännyt pöydän päälle rouskuttamaan lempiruokaansa, myrkytöntä viherkasvia.

Vietetään hiljaista kotihetkeä, joka rauhoittaa Heinilän mieltä ja vähentää stressiä.

-Kun silittää kissaa tai seurustelee sen kanssa, ei yksinkertaisesti voi olla pahalla tuulella, Heinilä tuumaa.

 

Lemmikkieläinten vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on tutkittu Suomessa 1980-luvulta lähtien. Lista terveysvaikutuksista on häkellyttävän pitkä, mutta ei kovinkaan yllättävä. Käytännössä kaikki lemmikkiään rakastavat tietävät, miten paljon eläin antaa.

Lemmikin tiedetään edistävän ihmisessä kolmenlaista hyvinvointia: fyysistä, sosiaalista ja henkistä.

Sisko Anttilan ja Anna-koiran metsäleikissä hyvinvointi kohenee kaikilla näillä osa-alueilla.

Ulkoilu, hyppiminen, juokseminen ja lelun heitteleminen kehittävät Anttilan fyysistä kuntoa. Hänen sosiaalinen hyvinvointinsa paranee, koska koira on leikkikaveri ja kumppani, josta voi pitää huolta ja jolle puhua. Henkinen hyvinvointi kohenee kontaktissa koiraan. Kun Anttilan ja Annan katseet kohtaavat leikin tiimellyksessä, Anttilan suoniin virtaa rakkaushormoni oksitosiinia. Se parantaa Anttilan mielialaa.

 

Kehräävä Kassu antaa Aila Heinilälle kaikista eniten henkistä hyvinvointia.

Kun Heinilä silittää kissaansa, hänen verenpaineensa ja stressitasonsa laskevat. Veren dopamiinin, beeta-endorfiinin ja oksitosiinin pitoisuudet nousevat. Heinilä tuntee turvallisuuden, rauhallisuuden ja onnellisuuden tunteita.

Kuten Anna-koira, myös Kassu-kissa tyydyttää omistajansa sosiaalisia tarpeita. Lemmikki antaa läheisyyttä ja vähentää omistajan yksinäisyyttä. Eläin kehittää myös ihmisen sosiaalisia taitoja.

Heinilä on huomannut arjessaan, että kissojen omistaminen tekee hänestä aiempaa joustavamman ihmissuhteissaan.

-Kassu ja Sohvi on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Kissojen mielialat vaihtelevat siten kuin muidenkin perheenjäsenten. Iso perhe kehittää siis kykyä joustaa. Se on tärkeä taito useilla elämän osa-alueilla.

 

Suomen Kennelliiton viime vuonna julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että omistajan ja koiran hyvä suhde edistää omistajan onnellisuutta. Voisikin tulkita, että suhde lemmikkiin on itseään ruokkiva kehä: Mitä enemmän lemmikkiään rakastaa, sitä enemmän siitä saa hyvinvointia. Yllättävää on se, että naiset näyttävät saavan koirasta enemmän hyvinvointia kuin miehet.

Sisko Anttila on huomannut arjessaan, että rakkaus koiraan tuo lukuisia terveyshyötyjä.

-Koirat palkitsevat ja antavat onnistumisentunteita, kun niiden kanssa harrastaa, ja kun niiden hyvinvointiin on valmis keskittymään.

Anttilalla on kaikkiaan kolme koiraa. Hän harrastaa niiden kanssa agilitya, rally-tokoa ja pelastuskoiratoimintaa. Lisäksi hän toimii pentukoulun ohjaajana.

-Opiskelen paljon koiriin liittyviä asioita. Tunnen itseluottamukseni paranevan, kun onnistun omien koirieni kanssa ja pystyn jakamaan tietoa muille.

Koiraharrastuksen kautta Anttila on tavannut lukuisia uusia ihmisiä ja saanut ystäviä. Lenkeillä tuntemattomatkin vastaantulijat jäävät toisinaan juttelemaan.

-Iso osa sosiaalisesta elämästäni on muodostunut koirien kautta.

 

Puolet naisvastaajista ja kolmasosa miesvastaajista kertoi Kennelliiton tutkimuksessa, että koira parantaa heidän elämänlaatuaan erittäin paljon. Puolet naisista ja viidennes miehistä koki saavansa koirasta erittäin paljon mielekkyyttä ja tarkoitusta elämäänsä.

Vaikka tutkittavat ovat koiranomistajia, moni kissanomistaja voi varmasti yhtyä ajatukseen, että kissa parantaa elämänlaatua ja tuo elämään jopa tarkoitusta.

Esimerkiksi Heinilälle Kassu ja Sohvi ovat kuin omia lapsia. Tarkemmin sanottuna niistä on tullut koko suvun jäseniä. Heinilä voi koska tahansa viedä kissat hoitoon vaikkapa omalle veljelleen.

-Silloin sanon kissoille, että nyt mennään sedän luokse hoitoon. Minä olen niille tietysti mami.

Heinilän mielestä yksi kissojen parhaista piirteistä on se, että ne odottavat ulko-ovella aina kun Heinilä tulee kotiin.

-Kissat tunnistavat askeleeni, kun kuljen rappukäytävässä. Joskus kuulen jo portaisiin, kuinka ne alkavat naukua oven takana. Vaikka minulla olisi ollut huono ja stressaava päivä, kiukku laantuu, kun tiedän kissojen kaipaavan minua.

Heinilä ei tee kotona juuri mitään yksin. Jos hän istuu sohvalla, kissatkin makailevat siinä. Jos hän kokkaa keittiössä, kissat pyörivät jaloissa ja mami saa väistellä.

-Mutta eihän näille voi kiukutella. Siitä tulee vain morkkis. FL

Tekstin faktat on tarkastanut lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio, joka on tutkinut esimerkiksi koirien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.

 

Näin lemmikki vaikuttaa ihmiseen
Vähentää yksinäisyydentunnetta.Vähentää tarvetta käydä lääkärissä ja syödä lääkkeitä.Hidastaa nopeaa pulssia ja alentaa verenpainetta.Lievittää masennusta ja surua.Lisää leikkimielisyyttä.Kehittää kykyä sietää stressiä.Lisää aktiivisuutta.Tuottaa turvallisuudentunnetta.Helpottaa elämää, kun läheinen kuolee.Kehittää sosiaalisia taitoja.Kehittää itsetuntemusta.Auttaa omistajaa luomaan suhteita muihin ihmisiin.Lisää hyvänolonhormonin ja rakkaushormonin eritystä.Vähentää sydäninfarktin saaneiden kuolleisuutta.Ehkäisee lasten allergioita.Koiranomistajilla on lisäksi todettu muita vähemmän päänsärkyä, selkäkipuja ja univaikeuksia. Nämä hyödyt tulevat todennäköisesti kävelylenkeistä.Lähteet: Lääkäriseura Duodecim ja Hyvää elämää koiran kanssa -tutkimus

Uusimmat