Lounais-Häme

Jokioisilta lähtöisin oleva Anne Matilainen väittelee perjantaina metsän psykologisesta omistajuudesta

Jokioislaislähtöinen tutkija Anne Matilainen toi metsäntutkimukseen termin psykologinen omistajuus.
Uskon, että ymmärtämällä psykologisen omistajuuden roolia erilaisissa yhteistyösuhteissa, voi olla mahdollista vähentää ristiriitatilanteiden syntymistä, väitöstutkija Anne Matilainen toteaa. KUVITUSKUVA Kuva: Esko Tuovinen
Uskon, että ymmärtämällä psykologisen omistajuuden roolia erilaisissa yhteistyösuhteissa, voi olla mahdollista vähentää ristiriitatilanteiden syntymistä, väitöstutkija Anne Matilainen toteaa. KUVITUSKUVA Kuva: Esko Tuovinen

Onko sinulla jokin tietty metsäalue, missä liikut paljon? Tuntuuko metsä tunnelmineen kuin omalta, vaikka et omista metsästä palastakaan?

Anne Matilainen tutki väitöskirjassaan metsäalueiden psykologista omistajuutta, joka ulottuu laillista omistajuutta laajemmalle. Matilainen haastatteli väitöstutkimustaan varten yksityisiä metsänomistajia ja luontomatkailuyrittäjiä.

– Psykologinen omistajuus tarkoittaa tunnetta, jossa jonkin kohteen tai idean koetaan ”kuuluvan minulle” tai ”olevan minun”, Matilainen avaa.

Psykologinen omistajuus on uusi käsite metsäntutkimuksen puolella. Termin juuret ovat organisaatiotutkimuksessa.

Väitöskirjan mukaan osa luontomatkailuyrittäjistä koki omaavansa moraalisen oikeuden metsien käyttöön, vaikka he tiedostivat, ettei heillä ole varsinaista laillista oikeutta alueisiin.

– Metsät nähdään meillä osittain yhteisenä resurssina. Yhtenä syynä käsitykseen ovat jokamiehenoikeudet, jotka ovat Suomessa poikkeuksellisen laajat.

Erärenkinä tunnettu Jouni Palén toimii luontomatkailuyrittäjänä Tammelassa, eritoten Liesjärven alueella.

– Varsinaista omistajuuden tunnetta en koe, mutta uskon tietäväni, missä olisi kehittämisen varaa ja mihin pitäisi satsata. Näistä kohteista on tullut tehtyä ilmoituksia Metsähallitukselle.

Psykologista läheisyyttä tuttuihin luontokohteisiin Palén toki tuntee.

– Voi sanoa ehkä niin, että tunnen Liesjärven alueen omimmaksi paikaksi työskennellä. Koen, että minulla on erityistä annettavaa juuri täällä.

Matilainen arvioi, että psykologisen omistajuuden tunne voi koskea myös tavallista metsässä kulkijaa, vaikka heidän kokemuksiaan ei väitöskirjassa tarkasteltu. Esimerkeiksi hän ottaa marja- ja sienipaikat.

– Jos joku on käynyt poimimassa “minun” kantarellini, tunnereaktio voi olla voimakas. Lähimetsä voidaan kokea omana takapihana, vaikka omistaja olisi joku muu.

Omistajuuden tunne voi ulottua jopa yksittäiseen puuhun.

– On yleistä, että kaupunkialueilla vastustetaan puiden kaatoa. Vastustus voi jatkua, vaikka perusteluina olisi puun vaarallisuus lahovikaisuuden vuoksi, Matilainen selvittää.

Matilaisen juuret ovat Forssan seudulla. Hänen vanhempansa tekivät uransa MTT:n palveluksessa Jokioisilla, ja Matilainen valmistui ylioppilaaksi Forssasta, Kuhalan lukiosta vuonna 1991.

Yhteydet Jokioisille ovat yhä kiinteät: Matilaisen väitöstilaisuus järjestetään perjantaina Helsingin yliopistossa ja saavutusta juhlitaan lauantaina perheen kesken Jokioisilla. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat