Lounais-Häme Forssa

Forssan Lehti kysyi musiikki-ihmisten tärkeistä joululauluista – Muistot juontuvat usein lapsuudesta

Perinteinen ja harras vai uusi ja reipas? Forssan Lehti kysyi lounaishämäläisiltä musiikki-ihmisiltä heidän joululaulumieltymyksistään.
Joululaulut yhdistävät suomalaisia, mistä ovat osoituksena kirkot täyttävät Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet. Kuva: Pessinen Seppo
Joululaulut yhdistävät suomalaisia, mistä ovat osoituksena kirkot täyttävät Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet. Kuva: Pessinen Seppo

Mikä on joululauluista paras?

Kauneimmat joululaulut 2018 -äänestyksessä viime vuonna suomalaiset äänestivät suosikikseen Kassu Halosen säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman Sydämeni joulun teen, mutta kysymykseen lienee silti yhtä monta vastausta kuin on joululauluakin.

Monella oma suosikki juontuu lapsuudesta, niin myös Forssan kanttorina ja Forssan mieskuoron johtajana toimivan Outi Aro-Heinilän kohdalla.

– Minulle tärkeä on lastenlaulu, jota lauloimme ollessani pieni, eli Joulupuu on rakennettu. Kulloinenkin elämäntilanne määrittelee myös paljon, millainen joululaulu sillä hetkellä iskee. Esimerkiksi toissa vuonna Sylvian joululaulu oli tärkeä. Tänä vuonna ei ole yksittäistä kappaletta, joka samalla tavalla toisi tunteet pintaan, Aro-Heinilä sanoo.

Mollivoittoiset suomalaiset

Forssalainen laulaja Kati Kaasalainen taas kertoo, että hänelle tärkeä kappale on hieman tuntemattomampi Konsta Jylhän joululaulu.

– Isä on soittanut sitä minulle, kun olen ollut lapsi. Se on todella kaunis mutta myös surullinen. Isä on sanonut, että et ikinä pidä joululaulukeikkaa ilman tätä kappaletta, Kaasalainen kertoo.

Tärkeäksi kappaleeksi Kaasalainen mainitsee myös Jarkko Aholan Mielenrauhaa. Laulajana hän esittää joulukonserteissa paljon myös alun perin ruotsalaista kappaletta Taivas sylissäni sekä Jean Sibeliuksen säveltämää En etsi valtaa loistoa.

– Aika mollivoittoisia kappaleita meillä Suomessa on suosikkeina, Kaasalainen hymähtää.

Laidasta laitaan

Mutta pitääkö joululaulujen olla rauhallisia vai saavatko ne olla myös reippaita?

Kuoronjohtaja Natalia Maltizova itse pitää enemmän klassisemmista jouluaiheisista kappaleista, joita kuultiin myös joulukuun puolivälissä Forssan Naiskuoron, Forssan Kamarikuoron, Viihdekuoro Kehrien ja Kuhankeittäjien yhteisessä joulukonsertissa.

– Konsertti oli monipuolinen. Siinä oli klassisia ja ehkä vieraampia kappaleita sekä myös tutumpia kappaleita, joita oli hiukan vaikeutettu, Maltizova kertoo.

– Lasten kanssa laulamme paljon ihan laidasta laitaan.

Uudet versiot jakavat mielipiteet

Kaasalainen ja Aro-Heinilä kertovat pitävänsä myös vauhdikkaammista ja uusista joululauluista, hiukan tilanteestakin riippuen.

Perinteisten joululaulujen uusiin versiointeihin Kaasalainen suhtautuu kuitenkin varauksella.

– Joululaulut ovat tietyllä lailla vähän kuin pyhiä. Olen niin kauan kuunnellut joululauluja, että en niitä kovin herkästi lähtisi sovittamaan uusiksi, Kaasalainen sanoo.

Aro-Heinilä suhtautuu uusiin versioihin avoimemmalla mielellä.

– Kuulin esimerkiksi Antti Tuiskun Tulkoon joulu –version, joka oli aivan mahtava tulkinta. Lisäksi kuulin sekakuoron version kappaleesta Maa on niin kaunis. Ajattelin, että se on perinteinen versio, mutta se olikin uskomattoman hieno uusi sovitus. FL

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic