Lounais-Häme

Rakkaus on kuin opittu kieli

Psykoterapeutti Maaret Kallio lainaa suurta ajattelijaa, My Little Ponya:

-Ongelmiaan ei voi juosta pakoon, parempi on mennä rakkaittensa luokse.

My Little Pony ymmärsi sen hyvin. Läheiset ihmissuhteet ovat valtava voimavara, ja taito pyytää apua on myös hyvä osata.

My Little Ponyn ajatus istuu täydellisesti Kallion sanomaan, kun hän puhuu tunteista, vuorovaikutuksesta, parisuhteesta sekä perhe-elämästä Forssan MLL:n järjestämällä luennolla.

Niin aikuisten väliseen kuin vanhempi–lapsi-väliseen rakkauteen liittyy paljon samoja elementtejä. Siksi Kallion puhe polveilee teemasta toiseen. Rakkauden äärellä oleminen palautuu kuitenkin ihmisen kaipuuseen – ja toisaalta myös kykyyn – olla toista ihmistä lähellä.

Kallion mukaan kaikki ihmiset ovat tietyllä tapaa läheisriippuvaisia.

-Ei kuitenkaan siinä mielessä, miten termi usein ymmärretään. Riippuvuus toisesta ihmisestä on myös taito.

Kallion mukaan meissä tasapainottelevat tarpeet olla toisen ihmisen lähellä, mutta samalla olla oma erillinen itsensä. Tämä ristiriitainen veto säilyy ihmisissä läpi elämän.

-Yleinen harhaluulo on se, ettei toista tarvitseva ihminen voisi olla itsenäinen. Jos taas joku puhuu, ettei tarvitse ketään, niin hän kieltää tarpeensa liittyä toiseen ja olla hoivattu. Hänellä ei ole ollut mahdollisuutta käyttää toisia ihmisiä apuna ja tukena.

Kykymme olla kiinteissä ihmissuhteissa aikuisena riippuu paljon siitä, kuinka läheinen yhteys meillä on ollut omien vanhempiemme kanssa.

Vauvalla tarve olla yhteydessä vanhempansa kanssa on vielä hyvin voimakas. Nuoruusiässä alkaa vahvemmin erillisyyden etsiminen.

-Mitä vahvempi yhteys lapsella ja vanhemmilla on, sitä tasapainoisemmin itsenäiseksi hän kasvaa. Vahvan yhteyden vanhempiinsa omaavat lapset ovat jo aivan pienenä uteliaita ja he uskaltavat ottaa välimatkaa. Vahva yhteys rohkaisee itsenäisyyteen, kun lapsi saa kasvaa erilliseksi ja perheessä annetaan sillekin tilaa.

Läheisessä yhteydessä on kyse siitä, kuinka tavoitettavissa toinen on emotionaalisesti, ei niinkään fyysisesti. Rakkaus on ennen kaikkea me-tunne. Siihen vaikuttaa oma minä-suhde ja se, näkeekö itsensä arvokkaana, mutta myös se, miten näemme toisen. Koemmeko hänet turvalliseksi, saavutettavissa olevaksi ja luotettavaksi?

Kallio sanoo, että vanhemmat ovat lastensa tunnevalmentajia.

-Rakkaus on kuin opittu kieli, jossa on paljon erilaisia murteita, Kallio kuvailee.

-Vanhemmat eivät opeta meille vain käytöstapoja, vaan myös tunteiden tunnistamista ja niiden ymmärtämistä, niin hyvien kuin huonojen tunteiden.

Hyvän ja vahvan suhteen tärkein kriteeri on Kallion mukaan juuri tunneyhteys. Jos toiseen ei saa tunnetasolla yhteyttä, hän jää etäiseksi.

Tunneyhteyksiä taas syntyy arkisissa kohtaamisissa. Siinä, miten jaamme toisen tunteita.

-Jos haluaa epäonnistua kohtaamisessa, kannattaa tietää toisen puolesta, neuvoa välittömästi, vertailla ja keskittyä itseensä, Kallio sanoo.

Pelkäävää ihmistä esimerkiksi ei auta se, että häntä kehotetaan olemaan pelkäämättä.

-Vaikka haluaisikin neuvoa, niin neuvomisen aika tulee sen jälkeen, kun on pysähdytty tunteiden äärelle ja rauhoituttu. Keskustelun vieminen väkisin älylliselle puolelle ei koskaan rauhoita ihmistä.

Toisen tunteet voi kohdata yksinkertaisella tavalla:

-Pysähdy, kuuntele, kiinnostu. Yritä katsoa syvemmälle kuin näet. Muista onkia – pyydä kertomaan lisää siitä, mitä tapahtuu, Kallio neuvoo.

-Lasten ollessa kyseessä voi vaikka kysyä, että minkä kokoinen tunne on asteikolla yhdestä kymmeneen. Tämä on arkinen väline, joka auttaa ymmärtämään mitä toisen mielessä on.

Kun on kiinnostunut toisen tunteista ja on valmis pysähtymään niiden äärelle, luo samalla turvallista yhteyttä.

Kallio toteaa, että tunteita ei koskaan parane torjua, mutta niiden ei saisi myöskään antaa ottaa valtaansa. Tasapainon voi löytää tunnesäätelystä, ja tämän taidon omaksumisessa auttaa nimenomaan lapsesta saakka saatu tunnevalmennus ja se, miten lapsen tunteisiin on suhtauduttu.

-Perheessä on tärkeää, että puhe ja toiminta vastaavat toisiaan. Jos on ärsyyntynyt, sen saa sanoa. Nuori tarvitsee vielä paljon tukea omaan tunnesäätelynsä, Kallio muistuttaa.

Olisi hyvä muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä. Tunne muuttuu toisella tunteella.

-Lapsissakin sen näkee, miten tunteet tulevat ja menevät. Tunteiden on luonnollista liikkua.

Toisen positiiviset tunteet on helpompaa ottaa vastaan kuin negatiiviset, mutta Kallio rohkaisee seisomaan selkä suorana myös kielteisten tunteiden ja konfliktien edessä. Kun kyse on kahdesta erillisestä ihmisestä, ei heidän välisensä suhde voi olla kupruton ja mutkaton, Kallio sanoo.

-Vain kuollut suhde ei potki, Kallio sanoo.

-Niin kauan kuin pariskunnan osapuolet vielä pettyvät toisiinsa, heidän välillään on tunnesuhde, jonka puolesta taistella. Välinpitämättömyyden ottaessa valtaa eron mahdollisuus on suurempi. Jos kotona siis on Euroopan typerin puoliso, toivoa on.

Monessa suhteessa tavallinen keino konfliktien käsittelyssä on jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Se ei Kallion mukaan ole koskaan toimiva.

Sen sijaan läheiset ihmissuhteet voivat vaikeiden aikojen jälkeen hyvinkin vain vahvistua, kunhan yhteys toiseen luodaan uudelleen. Siksi hankalista asioista on rohjettava puhua. FL

TV:stäkin tuttu psykoterapeutti
Maaret Kallio on psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti.Vastaanottotyönsä lisäksi Kallio kouluttaa ja luennoi, kirjoittaa blogia ja tietokirjoja ja on myös tuttu televisiotyöstään.Kallio kirjoittaa Lujasti lempeä -blogiaan Helsingin Sanomien verkkosivuille. Blogiteksti ilmestyy myös kerran kolmessa viikossa Helsingin Sanomien Torstai-liitteen sivuilla.Blogiinsa Kallio kirjoittaa paljon parisuhteesta, perheestä, lastenkasvatuksesta, elämänhallinnasta ja mielenterveydestä.Tv-ohjelmassa Ensitreffit alttarilla Kallio toimi asiantuntijana auttamassa naimisiin meneviä pareja.Kallion uusin tv-ohjelma, Yhdenillan juttu -talk show, pyörii parhaillaan televisiossa. Siinä Kallio sukeltaa tunnettujen miesten julkisuuskuvan taakse.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic