Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on saattanut vähentyä – Arviolta puolet raskauksista suunnittelemattomia, arvioi Naistenklinikan erikoislääkäri
Raskaudenaikaista alkoholin- ja huumeidenkäyttöä ei Suomessa tilastoida, joten asiasta ei ole olemassa luotettavia seurantatietoja. Tiedetään kuitenkin, että suomalaisten keskimääräinen alkoholinkäyttö on viime vuosina hieman vähentynyt.
Samalla tietoisuus raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskeistä on lisääntynyt ja asiaa seurataan aiempaa tarkemmin neuvoloissa. On siis todennäköistä, että myös raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on vähentynyt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan.
Muutaman vuoden takaisten tutkimusten mukaan arviolta kuusi prosenttia naisista on käyttänyt alkoholia raskaana ollessaan, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
– Huumeidenkäyttö sen sijaan on 2000-luvulla lisääntynyt, joten on mahdollista, että sitä tapahtuu entistä enemmän myös raskausaikana. Esimerkiksi opioidien ja amfetamiinin ongelmakäyttäjistä lähes puolet on 25–34-vuotiaita, ja naisten osuus heistä on noin kolmannes, Klemetti sanoo.
Sikiölle vaarallisin päihde on alkoholi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Naistenklinikan naistentautien erikoislääkärin Hanna Kahilan mukaan arviolta puolet raskauksista on suunnittelemattomia. Moni nainen jatkaa alkoholin käyttöä tavalliseen tapaansa positiiviseen raskaustestiin asti.
– Sikiö altistuu kaikille äidin käyttämille päihteille, ja suurimmat asiat tapahtuvat heti ensimmäisellä raskauskolmanneksella. Varsinaista turvallista käyttöajankohtaa sikiötä ajatellen ei siis ole, ja turvallisin vaihtoehto olisikin se, että elintavat olisivat kunnossa jo ennen kuin raskautta aletaan yrittää, Kahila huomauttaa.
Kahilan mukaan sikiölle vaarallisin päihde on nimenomaan alkoholi. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö altistaa lapsen neurologisen kehityksen ongelmille ja epämuodostumille. Yleisin näistä on ARND eli alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio.
Vaurioon liittyvät muun muassa vaikeudet ongelmanratkaisukyvyssä, tehtävien suunnittelussa, vaativien kielellisten tehtävien ymmärtämisessä ja tuottamisessa sekä käyttäytymisen erityispiirteet, kuten vuorovaikutussuhteiden vaikeudet ja tunne-elämän herkkyys.
Alkoholialtistus voi aiheuttaa yksittäisiä oppimisvaikeuksia, tai se voi johtaa älylliseen kehitysvammaisuuteen.
– Raskaus on erittäin motivoiva tekijä elämäntapamuutoksille, sillä lähtökohtaisesti äidit haluavat parasta lapselleen. Jos kyseessä on päihderiippuvuus, sairaus aiheuttaa pakonomaista päihteiden käyttöä, ja tällöin muutoksen tekemiseen tarvitaan apua, Kahila muistuttaa.
Huumeisiin liittyy samoja riskejä
Raskausaikana tapahtuvan huumeidenkäytön riskeihin vaikuttavat muun muassa käytön ajankohta sekä käytettyjen huumeiden määrä. Kahilan mukaan on yleistä, että huumeiden käytön yhteydessä sikiö altistuu useille eri aineille, usein myös tupakalle. Tällöin voi olla vaikea arvioida, mikä on seurausta mistäkin.
– Kuten raskaudenaikainen alkoholin käyttö, myös huumeiden käyttö voi vaikuttaa lapsen kognitiivisiin toimintoihin ja käytökseen ja ilmetä esimerkiksi hyperaktiivisuutena, oppimisvaikeuksina tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmina.
Huumeongelmaisilla naisilla kuukautiskierto on usein epäsäännöllinen, eikä raskauden alkamista havaita varhain. STT
