Lounais-Häme Jokioinen

“On rasvojen rakenne jännä, varo ettei kohta oksennus lennä” – Eero Säteri ja Tuomas Rokka yllättivät opettajan iloisesti rasvariimeillä

Eero Säteri ja Tuomas Rokka kertoivat opiskelevansa mielellään kemiaa, ja esseen kirjoittaminen rasvoista oli mukava tehtävä.
Rasvoista runoilleet Eero Säteri ja Tuomas Rokka kertovat myös kuuluvan myös heidän ruokavalioonsa. He sanovat, etteivät nirsoile ruoan kanssa vaan kaikki menee alas.

Rasvat innostivat Jokioisten Paanan koulun yhdeksäsluokkalaiset Eero Säterin ja Tuomas Rokan runoilemaan, kun he kirjoittivat esseen kemian tunnille. Taitavasti ja hauskasti kirjoitetut esseet toivat hymyn matematiikan ja kemian lehtorin Jonas Masalinin huulille, ja kun kaikki asiatkin olivat oikein Säteri ja Rokka saivat kiitettävän arvosanan.

Säteri ja Rokka kertoivat opiskelevansa mielellään kemiaa, ja esseen kirjoittaminen rasvoista oli mukava tehtävä. Runoilemaan he ryhtyivät hieman huumorimielellä kysyttyään opettajalta ensin vitsinä, käykö, jos esseen kirjoittaa runona. Kun vastaus oli myönteinen, kumpikin kertoi runon syntyneen helposti.

Kynäniekoilla on matikkapäätä

Kemia ja yleensäkin luonnontieteet ovat Rokan lempiaineita, ja Säterin suosikkeja ovat fysiikka ja matematiikka. He uskovat, että näiltä aloilta löytyy myös opiskelupaikka, kunhan ensi syksynä alkava lukio on ensin käyty. Matematiikassa molemmat tosin suorittavat jo yhdeksännellä luokalla lukion kursseja.

Vaikka kumpikin kirjoitti kemian tunnille runon, he eivät tunnustaudu varsinaisiksi kynäniekoiksi. Rokka toki kertoo kirjoittelevansa muutenkin, mutta Säteri sanoo äidinkielen olevan koulussa hänen heikoimpia aineitaan, koska arvosana on “vain” yhdeksän.

Tuomas Rokka lukee runoaan matematiikan ja kemian lehtori Jonas Masalinille, jota teksti hymyilyttää. Eero Säteri odottaa oman runonsa lukuvuoroa. Kuva: Tapio Tuomela
Tuomas Rokka lukee runoaan matematiikan ja kemian lehtori Jonas Masalinille, jota teksti hymyilyttää. Eero Säteri odottaa oman runonsa lukuvuoroa. Kuva: Tapio Tuomela

Harrastuksina urheilua ja ajatustyötä

Säteri ja Rokka kehuvat Paanan kouluun täksi vuodeksi tullutta Jonas Masalinia reiluksi ja hyväksi opettajaksi, jonka johdolla kemiaa on mukava opiskella.

– Kemian tunneilla on myös mukavaa tehdä erilaisia kokeita. Tänä lukuvuonna olemme tehneet saippuaa ja viime vuonna tehtiin sähkökemiallisia kokeita, kuten sitruunasta johtimia, Säteri ja Rokka kertovat.

Vapaa-ajallaan Rokka harrastaa juoksemista, partiota ja kilpailee suunnistuksessa Lounais-Hämeen Rastin riveissä. Tänä vuonna tähtäimessä ovat Tiomila-viesti Ruotsissa ja Jukolan viesti, jossa hän oli mukana jo viime kesänä.

Säteri harrastaa koripallon pelaamista. Viime kaudella hän pelasi U17-ikäisten SM-sarjaa Salon Vilppaassa.

– Toinen harrastukseni on ajatustyö ja syvien kysymysten pohtiminen, Säteri sanoo.

Jonas Masalin kiittelee Säteriä ja Rokkaa unelmaoppilaiksi, jotka ovat kiinnostuneita koulussa kaikesta. FL

Rasvarunot:

Rasvat

Rasvat on ne rasvasii rasvoi.

Vetee liukene ne ei ja vettä keveempiä ovat.

Tehtäväkseen ottanee on nuo sisäelinten

suojaamise samal lämpöö eristäe.

Liuottaa ne myös vitamiinei ittees

noit on A- ,D- ,E- ja K-vitamiinit.

Ne kehol välttämättömii on

niit ei ilman rasvoi saada ees vois.

Rasvoil viä yks tärkee tehtävä ois.

On niis paljo energiaa nääs

kasveil ja eläimil vararavinnoks kelpaas.

 

Hyödyllisii on nuo rasvat, vaan mistä saada?

Vastaust yksinkertasempaa löytää et saata

lihaa, maitotuottei, leivonnaisii suuhus kaada

näit rasvoi iha kiva o saada

mut saa rasvoi muualtki nimittäi kasviöljyist.

Näit on pähkinät, pavut. Siemenet hedelmät.

kasviöljyt tyydyttymättömii ja terveellisii siis.

 

Tyydyttymättömät rasvahapot ne on kivoi.

Ne nestemäisii huoneelämmös

esiintyen yleensä kasvirasvois

kala toki poikkeus olla vois.

Nyt näist tärkein oppi tulee

paina mielees tarkkaa

on tyydyttymättömis sidoksii kaksinkertasii

eli yhistää hiiliatomii ainaki kahta tuplasidos.

Mitä jos asia näin olis ei?

 

Ois rasva tyydyttyny tällö eri käytöksine kuis?

ensiiks huoneelämmös ne kiintei

sit niit vaa eläimist saa melkei.

poikkeuksii kuitenki löytyy isoin rivein.

On kaakaovoi ja kookosrasva nuo kasviston

hulttiot välttää tahtoo tunkion.

Heidät sellaisenaan hyväksyttävä on.

Aiemmi ilmi käynytkin jo on.

Sidokset yksinkertaisii vain

ei kaksidoksiset ryhmään tähän kuulu.

 

Erot välil eläin- ja kasvirasvoin on samoi

suurimmiten osin nimestki sen näkee jo et

kasvirasvoi löytyy kasveist ja toisin perin.

Tärkeet muistaa on et kasvirasvat o

terveellisempi tieto siis kaiken A ja O.

 

Kaiken tän jo tiiät, mut mitä rasvat sit on?

Mistä rakentuu nuo hyödylliset aineet?

Rasvat glyserolin ja rasvahapon esterei on

rasvahappo se pitkäketjune karboksyylihappo

niit kolme yks glyseroli tarttis et rasvaa tulis.

reaktios näiden neljän syntyis

rasva ja kolme molekyylii vetesii

Rasva sit sisältäessää kaksossidoksen

huoneelämmös ottas muodon nestemäisen

muus tapaukses kiintee se ois rauhas.

 

Pilaantuuki rasvat voi.

Sillo glyseroli rasvahapot jättää

lyhyit rasvahappoi sillo vapautuu hajust sen huomas

Haju hyvä ei oo. Kaikkee muuta

Sit rasvaa ei pidä laittaa lähellekkää suuta

Kui sit säästyis ikävält tragedialt?

Piät vaa rasvan piilos valolt ja viä viilees.

Pilaantuu se nopeemmi

Jos se happee saa enemmi.

Eero Säteri 9D

 

Oodi rasvoille

Rasvoja saadaan monesta paikkaa,

liika saanti elimistön toimintaa haittaa.

Ei pidä silti kaihtaa.

Rasvoja saadaan meijerituotteista,

Sekä myöskin lihasta,

Etenkin siasta myöskin munkista.

Rasvoja löytyy myös rehuista,

Tunnetut ovat tutkijoiden kehuista.

Auringonkukka, rypsi,

Vielä puuttuu yksi.

Soijastakin hyviä öljyjä saadaan,

Joista kasvisrasvoja saadaan.

 

On rasvoilla elimistössä tehtäviä monta,

antaa paljon energiaa,

että jaksaa talvella lapioida lunta.

Suojaa rasva myös sisäelimiä ja toimii

lämmöneristeenä

paremmin kuin pelkkä seinä.

Käyttävät kasvit ja eläimet vararavintona

rasvoja näitä,

jottei niiden tarvitse pelätä kylmiä säitä.

Rasvat kuljettaa vitamiineja rasvaliukoisia.

Vitamiinit A, D, E ja K ovat tällaisia,

hieman erilaisia.

 

Vähän lisää noista,

rasvoista tyydyttyneistä.

En jaksaisi enää seistä.

Näissä rasvoissa on vain yksinkertaisia

sidoksia hiiliatomien välillä,

huoneenlämmössä kiinteitä,

voisin huilata välillä.

 

Tyydyttymättömissä rasvoissa,

ei opettajan kasvoissa,

on hiiliatomien välillä yksi tai enemmän

sidoksia kaksinkertaisia.

Huoneenlämmössä juoksevia.

 

On rasvojen rakenne jännä,

varo ettei kohta oksennus lennä:

rasvat muodostuvat rasvahapoista ja

glyserolista.

Rasvat ovat estereitä,

eivät kauheasti muistuta meitä.

Esteri syntyy,

kun rasvahappo ja eräs alkoholi,

elikkä glyseroli yhdessä esteröityy.

Toivottavasti Joonas tähän vastaukseen

tyytyy.

 

Eläinrasvaa saadaan eläimistä,

Kasvirasvaa saadaan kasveista.

Pääsääntöisesti kasvisrasvat ovat

tyydyttymättömiä,

Eläinrasvat taas tyydyttyneitä.

 

Rasvojen juoksevuus huoneenlämmössä,

se on välillä vähän tämmöstä.

Tyydyttyneet ovat kiinteitä,

tyydyttymättömät eivät,

Nämä ovat rasvojen piirteitä.

 

Pilaantunut rasva on härski,

jolloin rasvahappo irtoaa glyserolista,

haisee pahalle kuin kuollut särki.

Voihappoa muodostuu pilaantumisen myötä,

haisee pahalle,

Sitä ei kannata syödä.

 

Jonas olet rakas,

Opettajista paras.

Tuomas Rokka 9D

 

Uusimmat