Lounais-Häme

Ratapölkkyjen uusiminen jatkuu Jokioisilla tänäkin vuonna Museoviraston avustuksella

Museorautatieyhdistyksen monivuotinen ratapölkkyjen uusimishanke jatkuu tulevana kesänä Museoviraston tuella. Museovirasto on myöntänyt hankkeeseen 27 000 euron avustuksen. Avustus edellyttää vähintään 50 prosentin omarahoitusosuutta, eli ratapölkkyjen uusimiseen käytetään tänä vuonna vähintään 54 000 euroa.

Ratapölkkyjen uusiminen aloitettiin muutama vuosi sitten. Tuolloin haaveissa oli saada liikenne- ja viestintäministeriöltä sen suuruinen kerta-avustus, että pölkyt olisi voitu uusia koko radan matkalta kahden kesän aikana.

-Valtiolta ei kuitenkaan sellaisia rahoja löytynyt, joten olemme joutuneet keräämään rahoituksen pienistä puroista ja etenemään vähän kerrallaan, Museorautatieyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laine sanoo.

Laine kertoo yhdistyksen palkanneen pölkkyjen vaihtotyöhön yhden ihmisen sulan maan ajaksi. Rahoituksen varmistuttua työt voivat nyt alkaa, eli työjunaliikennettä voi olla museorautatiellä jo tällä viikolla.

-Ihmisten kannattaa olla tarkkana tasoristeyksissä. Viime vuonna sattui kaksi törmäystä junaan, toivottavasti niiltä nyt vältytään, Laine painottaa.

 

Kauden aikana ratapölkkyjä ehditään vaihtaa noin 1500–2000 kappaletta. Tähän mennessä 14 kilometriä pitkän museorautatien pölkyistä on uusittu noin neljännes, eli viitisen tuhatta pölkkyä.

-Urakka kestää kaikkiaan varmaankin kymmenisen vuotta, Laine arvioi.

Toissavuonna yhdistys sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 50 000 ja viime vuonna 25 000 euroa ratatöihin. Liikennevirasto on puolestaan sponsoroinut osan uusista pölkyistä.

40-vuotiaan rautatien pölkkyjen uusiminen on Laineen mukaan elintärkeää muun muassa turvallisuuden kannalta.

-Emme halua ottaa mitään riskiä, että raide leviäisi junan alla, vaikka ei meidän nopeuksissamme mitään katastrofia sattuisikaan. Pölkkyjen uusiminen säästää myös kalustoa, sillä tällä hetkellä vetureiden jouset ovat aika kovilla.

 

Museovirasto ei ole aiemmin avustanut yhdistystä raiteiden kunnostamisessa. Aikaisempina vuosina rahaa on saatu museorautatien rakennusten ja höyryveturin kattilan kunnostukseen.

Erikoistutkija Hannu Matikka Museovirastosta pitää museorautatietä äärimmäisen tärkeänä, elävää kulttuuriperintöä edustavana kohteena.

-Veturit eivät ole vitriinissä vaan käytössä. Monesti yritetään väkisin keksiä jotain perinteistä, mutta museorautatietä ei tarvitse keksiä.

Matikka kehuu antaumuksetta Museorautatieyhdistystä ja rataa ylläpitävää harrastajajoukkoa.

-He ovat erinomainen esimerkki siitä, että itse tekemällä ja toimimalla lopussa seisoo kiitos. Kun jollakin on sydämen palo, se myös näkyy. Yhdistykseen on vuosien aikana kertynyt valtavasti tietotaitoa, eikä pelkästään kapearaiteisesta, vaan rautateistä yleensä.

-Antaisin heille mitalin, jos sellainen olisi jaossa, mutta ehkä avustus lämmittää enemmän, Matikka hymähtää. FL

 

Uusimmat