Lounais-Häme Tammela

Ravustuskausi alkaa sunnuntaina – Ilpo Rasilan päämääränä on järjestää rapukekkerit koko suvulle

Ravustuskausi alkaa sunnuntaina puoliltapäivin. Ilpo Rasila on uuteen kauteen valmiina.
Saksiniekoille syöttikalaa. Ilpo Rasila on valmis ravustuskauteen. Kuva: Petri Ojanen
Saksiniekoille syöttikalaa. Ilpo Rasila on valmis ravustuskauteen. Kuva: Petri Ojanen

Tammelalainen Ilpo Rasila on ravustanut pikkupojasta saakka. Ennen nykyisiä rapumertoja ravustus oli tunnelmallisempaa ja kutkuttavampaa; ravustamaan mentiin järvelle yön selkään, laskettiin haavi pohjaan syöttikaloineen ja nostettiin saalis tovin päästä ylös.

Muoviset rapumerrat ovat tehneet ravustuksesta helpompaa. Järveä vaihtaessa merrat on kätevä desinfioida keittämällä, jotta rapurutto ei pääse leviämään.

Rapumertansa Rasila vie sunnuntaina iltapäivällä ravustuskauden alkaessa Tammelan Kanajärvelle. Syöttinsä hän on kalastanut valmiiksi mökkijärvestään Sotkajärvestä ja asianmukaisesti pakastanut, koska vie syöttikalat toiseen järveen.

Hän ei odota ravustuskaudelta valtaisaa saalista.

– Rapujen koko on ollut ihan hyvää muttei määrä.

– Nyt jos parikymmentä rapua saa päivässä, on tyytyväinen.

– Töitä joutuu tekemään, että saa rapukekkerit kasaan.

Päämääränä Rasilalla on saada kokoon satakunta saksiniekkaa, jotta voi pitää suvulle rapukestit. Vanhoille työkavereillekin hän on joskus rapuja vienyt.

 

Mukava harrastus

Keitetyn ravun käsittely herkkuhetkeä varten on näppärää rapuveitsellä, mutta onnistuu muutenkin.

– Kaikki on saatu kuorittua.

– Kyllähän ravuille hintaa kertyy, kun ajelee näin Tammelan keskustasta järvelle. Niinhän se on, että harrastus maksaa. On se ravustus mukavaa touhua, Rasila summaa.

 

Tunnin saalis pystypilkillä: kolmisenkymmentä särkeä ja ahventa syötiksi. Kuva: Petri Ojanen
Tunnin saalis pystypilkillä: kolmisenkymmentä särkeä ja ahventa syötiksi. Kuva: Petri Ojanen

 

Saalismäärät ovat laskeneet

Kanajärvelle on tuhoisan rapuruton jälkeen istutettu amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua. Kun kymmenen vuoden ravustuskielto aikanaan päättyi istutuksen jälkeen, järvestä nousi kelpo määriä hyvänkokoista täplärapua. Sittemmin saalismäärät ovat laskeneet.

– Nyt saa tehdä töitä eri malliin, Rasila sanoo.

Kun rapujen määrä on Lounais-Hämeen vesistä vähentynyt, ravustus on menettänyt suosiotaan.

– Ei tämä tietokonesukupolvi enää välitä ravuista.

 

Särkeä syötiksi

Ravustus vaatii viitseliäisyyttä. Merrat on koettava päivittäin, otettava ravut ja vaihdettava syötit. Syötitkin täytyy valmiiksi kalastaa. Pakastin on siinä hyvänä apuna.

Isommat syöttikalat voi laittaa kahtia ja pienempien vatsat aukaista, jotta ravut etsiytyvät mertaan hajun perässä.

Ilpo Rasila tapaa pilkkiä syöttikalansa. Särkikala on hänen mukaansa parasta syötiksi, vaikka eniten hän pystypilkillä tapaa saada ahvenia.

– Kalastan muutenkin paljon. Elokuun alussa alkaa tulla komeasti ahventa.

Viime vuonna hänen suurin ahvenensa painoi 890 grammaa. Isompia ahvenia hän laittaa fileiksi eikä rapujen syötiksi.

 

Rasila kummeksuu sitä, että täplärapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella ja kuinka siitä pitäisi päästä eroon, vaikka jokirapujakaan ei enää juuri ole.

Suomessa täpläravun pyyntiä, kauppaa ja rapujen käyttöä voi tosin jatkaa, mutta istutukset kaikkiin vesiin – myös nykyisiin täplärapuvesiin – sekä täplärapujen viljely ovat kiellettyjä. FL

Uusimmat